Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Ääripäät

Kulttuureihin synnytään, niihin kasvetaan ja niissä sosiaalistutaan. Ajatus tulee mieleen, kun vertaa eri puolilla maata asuvien "heimojen" käyttäytymistä ja luonnetta. Läntisessä Suomessa, Tukholman vaikutusalueella, eritoten Pohjanmaalla, yleinen suoritusmotiivi on kehittynyt ajan mittaan poikkeuksellisen vahvaksi. Alueen alkuelinkeinot, samoin kuin kaiketi tasainen maasto, ovat ovat kulttuuriin vaikuttaneet, Ne ovat luoneet aktiivisen halun yrittää tunteikkaasti ja sitkeästi monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sukujen keskinäisestä kateudestakin on kuoriutunut toiminnan liikkeellepanevaa voimaa. Toisessa ääripäässä Kaakkois-Suomessa, Pietarin vaikutusalueella, patruunat aikanaan huolehtivat palkanmaksun ohella muistakin yhteiskunnallisista tarpeista. Tehtaat ikään kuin pitivät sylissään oman työväestön. Se johti ajan oloon joukkovoiman syntyyn, koska vain vastavoimassa nähtiin demokratian siemenet. Työläispaikkakunnilla ihmiset tyytyivät elintasonsa hitaaseen, mutta jatku

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni

Perälauta

Demokratiassa on paljon heikkouksia, mutta parempaa yhteiskuntajärjestystä vielä ei ole keksitty. Tänään demokratiaa raapaisevat kipeästi eduskuntagallupit, jotka pelottavat erikoisesti keskenään samoista äänestäjistä kilpailevia puolueita. Eduskuntavaalit tai muut valinnat ovat aina edessä ja silloin "oikein" äänestäneet halutaan saada pysymään oikeisssa karsinoissa. Jossain perälauta on ehtinyt jo raottua. Osa äänestäjistä on kadonnut jonnekin, osa lakannut kokonaan äänestämästä. Eri puoluetoimistoissa on harottu hiuksia ja väännettu kaikenlaisia korulauseita karkulaisten takaisin houkuttelemseksi. Välikysymykset ja käyttäytyminen eduskuntasalissa ovat kuvastaneet hermostumista. Kimmo Kiljunen on taas pistänyt lusikkansa soppaan. Ikääntyvän väestön liikehtiminen ja palkkaindeksin käyttö eläketuloon ovat antaneet myös aihetta puolueiden johdon kipristelyyn. Jos haluaa nyt ennustaa, Kimmo Kiljunen ja kansalaisadressi tullaan - käteisen rahan puuttuessa - matematiikan avul

Yrittäjä

Iän muovaamat vaot otsalla etsin, ja löysinkin sieluni syvänteistä ihmistyyppejä, joiden askel vaikuttaa aina, ja eturivissä, kuumalla rytmillä. Löysin silloin yrittäjät. Yrittäjiksi alkavat vain ne, joita ajaa halu tehdä entistä enemmän ja parempaa, poiketen niistä, jotka näkevät kaiken muun itselleen ylhäisempänä. Ihmistyyppejä löytyy muitakin, itse omasta mielestään luonnon lahjakkuuksia, ylhäältä alas katsovia, mutta samalla valoa säkissä kantaen. Tosikansalaisia ja tosi-isänmaallisia vain ne, joita ajaa tahto tehdä, kaikki uudella ja paremmalla tavalla. Aikaan saava, menestyvä yrittäjä, on aina  oikeassa ajassa. Tutkistelin myös kaikkein ominta sisintäni, havaitsin aikanaan oman yrittäjyyteni jälkeensä jättämiä, syviä uria ja punertavien arpien peittämiä, nyt jo kuivia haavoja. Hartaasti kumarran, pitkälle harmaantuneen pääni, tämän päivän yrittäjille, väsymättömille ihmisille, joiden harteille taas kerran asetetaan kansakunnan pelastajan viittaa.