Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Kotkan syöksy kriisikunnaksi alkoi jo vuonna 2005

Vuodeksi 2006 kotkalaiset tekivät kaupungille omasta mielestään tiukan budjetin. Vuonna 2005 velan määrä oli räjähtänyt käsiin, kasvanut 36,3 miljoonalla. Jokaista kotkalaista kohden kaupungin lainakanta vuoden 2005 loppuun mennessä oli 2024 euroa/asukas. Vuonna 2006 uutta lainaa tarvittiin 38,2 miljoonaa lisää Vuonna 2007 lainat kasvoivat 34,0 miljoonaa, 2008 lainarahaa lisättiin 19,6 miljoonaa. Ralli jatkui 2009, taas 28,3 miljoonaa, mutta 2010 vain 6,4 miljoonaa ja 2011 kaupungin lainaus näennäisesti jopa pieneni -5,4 miljoonaa. Jotain oli tapahtunut. Selitys näin pienelle velan kasvulle ja seuraavan vuoden lainamäärän jopa vähenemiselle löytyi. Kuvioon oli tullut uusi rahoitustekijä, nk. konsernirahasto, johon kaikki Kotka-konserniin kuuluvat yritykset tyhjentävät vuoden lopussa kassavaransa yhteen läjään ja tällä rahalla meikataan emokaupungin kasvo t valtakunnan tilastoissa.  Velanotto oli näin siirretty Kotka-konsernin nimiin. Siellä vi

Uutta ryhtiä kuntien laskentatoimeen

Maamme kunnat ovat saaneet tarkennetut ohjeet talouslaskentaan. Kuntalain 13. pykälän mukaan päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta kaikkine yksityiskohtineen kunnanvaltuusto. Kaikki kunnat ovat nyt saaneet määräyksen tarkistaa omaisuuteensa kohdistuvat poistosäännöt, joiden pitää täyttää 2013 alkaen jo vuonna 2008 annettu ohje. Käytännössä nyt lähestytään lainlaatijoiden alkuperäistä tavoitetta, kun 1996 siirryttiin kuntien kirjanpidoissa yritysmuotoiseen järjestelmään. Uusin määräys mitätöi nyt liian pitkät poistokaudet, joilla jotkut talousvaikeuksiin joutuneet kunnat ovat kikkailleet näyttääkseen tilastoissa parempaa tuloskuntoa, mikä niillä todellisuudessa on ollut.      Joissakin kunnissa muutos merkitsee jopa useita miljoonia, sillä poistojen tehostettu tarkkailu koskee myös vippaskonsteja käyttäneitä konserniyhtiöitä. Varovaisuuden periaate edellyttää poistojen laskemista siten, ettei tuloslaskelma anna koko konsernin oikeasta tilanteesta vääristynyttä kuvaa. Näih

Kaupunginjohtaja on kirjoittanut kolumnin

Vuorovaikutus ihmisten, ihmisryhmien ja kansojen välillä, edellyttää keskinäistä luottamusta. Luottamusta mitataan yhteisten sopimusten pitävyydellä. Jokainen täsmällisesti noudatettu sopimus lujittaa ja sopimuksista lipsuminen heikentää luottamusta.  Kaupungille sovittu strategiasopimus on kaupunkilaisille kaikkein keskeisin asia, millä kunnallista luottamusta koetellaan ja mitataan. Kaupunginjohtajamme on alkanut kolumnistiksi. Kaupunkilaisista varmaan monet lukivat hänen ajatuksiaan uteliaisuudella. Kolumni oli kuin ensimmäinen kosketus siihen ääneen, joka on johtanut kaupunkimme maineettomuuden nykytilaan.  ”Kassatilannetta on tarkoituksella pidetty negatiivisena, koska silloin on voitu hyödyntää konsernin alhaista limiittikorkoa.”, näin kaupunginjohtajamme. Kassatilanne onkin imaistu niin negatiiviseksi, että koko Kotka-konserni hoippuu romahduksen partaalla.  ”Lainaa ei ole käytetty ”syömämenoihin”, kaupunginjohtaja väittää ja edelleen: ”Mm. Vellamon rakennuskompl

Kaksi kaupunkia, kahdet matkailun erikoispiirteet

Perusteollisuuden häviämisen myötä on ryhdytty pohtimaan, millä keinoin uusia työpaikkoja saataisiin syntymään. Samaa viisasten kiveä etsitään lähes kaikkialla. Kilpailu työstä kiristyy. Matkailuun uutena talouden tukijalkana uskotaan ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Seuraan joitakin kaupunkeja, joskus myhäillen, joskus tuskastuen.     Kotkassa omaa tilannetta verrataan usein lähes samankokoiseen Lappeenrantaan. Siellä matkailusta ja välillisesti myös kaupasta kertyvät tulot ovat nousseet eri tasolle täkäläisiin verrattuina. Molempien kaupunkien yhteiset edut nähdään vertailukelpoisina: kaupunkien koko, valtakunnan rajan läheisyys, ja kummallakin purjehduskelpoista vettä yllin kyllin, joko makeaa tai suolaista. Molemmilla kaupungeilla on historian ojentamana aarteena matkailulle arvokas linnoitusrakenne.. Myös erilaisuutta kaupunkien elinkeinorakenteissa löytyy. Lappeenranta on saanut tukijaloikseen teknillisen yliopiston ja kansainvälisen lentokentän. Kotkan menesty

Harrasterahaa sosiaaliluukulta ulkomaisille tilapäiskävijöille

Tarveharkintainen rahanjako löytää perusteensa voimassa olevasta sosiaalihuoltolaista. Lain määräyksiä voidaan tulkita myös väärin. Jos ulkomaalaisella on täällä vaikka vain nimellinen asunto ja siihen vielä liitetään tänne muodollisesti rekisteröity yritys, sen perusteella perheelle voidaan tulkita sosiaaliluukulta kuuluvaksi "harrasterahaa", joka tarkoittaa 4-lapsisille perheille 1200 euroa vuodessa. Ensisilmäyksellä summa ei vaikuta suurelta, mutta kun esimerkiksi Kotkaan on tähän mennessä rekisteröity jo satoja ulkomaisia, ainakin toistaiseksi "kylmiä" yrityksiä, ja niihin tavalla tai toisella liittyy tuhansia (osa)omistajia, rahanjako sosiaaliluukulla saattaa riistäytyä hallitsemattomaksi. Tarkkailu oikeasta, todellisesta asuinpaikasta ainakin vaikeutuu. Maamme sosiaalilakia ollaan silloin tulkitsemassa väärin. Reilut, hyvämaineiset liikemiehet tuskin sosiaaliluukulla käyvät, mutta eri kulttuureiden välimaastossa liikkuu monenlaista lain tulkitsijaa. S

Miksi Kotkasta on tullut tämän päivän Kotka?

Nyt on oikea hetki ruveta erittelemään niitä kaikkia ehdotuksia, vaatimuksia ja lupauksia, joita ennen vaalia ehdokkaat tulivat julki saattaneeksi. Lähes kaikille yhteisenä tekijänä niin lehtikirjoituksissa kuin hyvinkin erimuotoisessa mainonnassa näkyi sama vaimean ja epävarman ehtotavan muoto: ...olisi, pitäisi, tarvitsisi, jne. Tämä tarkoittaa samaa kuin jotain pitää sanoa, mutta kun ei oikein tiedä mitä. Tätä kieliopillista muotoa edesmennyt, syvästi kunnioittamani, lähes päivittäinen keskustelukumppanini Jorma Savikko kehotti ainakin vaalikirjoittelussa välttämään. Se kun antaa kirjoittavastaan sellaisen vakaumuksettoman ja epävarman henkilökuvan. Jos vaalitekstissä vaadittiin lisää vaikkapa työpaikkoja, nyt liki poikkeuksetta jäi kertomatta, miten tulevassa valtuustossa näin hyviä asioita saadaan aikaan. Ihmisten on vaikea määrittää todellisia lukuja. En tässä nyt enää puutu siihen toistuvaan farssiin, joka aina koetaan muun muassa Meripäivätapahtumien kohdalla. Sama ilm

Mikä näissä kirjoituksissani on eniten kiinnostanut lukijoita?

Lähteä kunnallisista asioista kirjoittamaan näin uudessa mediassa, vaatii hyppyä tuntemattomaan. Teknisesti tarvitsin alkuun melkoisesti apua, kiitokset niille, jotka tekivät palstan avaamisen ja sen kautta kirjoittamisen mahdolliseksi. Aiheista ei missään vaiheessa ollut puutetta. Nyt vaalien jälkeen vielä vähemmän. Kotkahan on politiikan arvioinneille timantinhohtoinen kohde. Pitkin matkaa lukijoitani kiinnosti, millä perusteilla meidän tulisi valita tulevat asioittemme hoitajat. Toiseksi kohosi selvimmin surullisista surullisin Merikeskus Vellamon excell-taulukon muotoinen kustannuslakelma. Aivan viime päivinä valitsemani henkilön nimi ja ominaisuudet kirjoittajan omaksi valinnaksi valtuustoon olivat kärkenä. Kirjoituksella vimmaa herättäneestä sähkölaskusta oli joka päivä kiinnostuneet kannattajansa. Kirjoittamisen ohessa kirjoittajan mielenkiintoa on kohottanut se monipuolinen tilastotieto, minkä vain blogisti itse saa palstalla käyneiden määristä. Lukijoiden nimiä ki

Onko kaikkien laskettava housuun pakkasella?

 Otsikon vanha vertaus aloittakoon pohdiskelun kaupunkimme talouden yhä vaikeammin ymmärrettävistä kiemuroista. Ensi vuoden talousarviota viivytellään vaalien taakse ja nyt vanha poliittinen valta on julkaissut markkinointikampanjan elinkaarirahoituksen pitkäkestoisesta siunauksesta. Kuntatalouteen kuulumattomalla "sumealla logiikalla" yritetään asukasomistajia (koko väestöä) vedättää, mutta kansa ei enää ole niin puolueuskollista kuin joskus ennen. Kaupungin lopulliset omistajat haluavat tieoa, mikä se nyt tekee yhden rahoitusmuodon yhtäkkiä niin suotuisaksi, että sitä tarjotaan liki jokaiseen rahoituskuoppaan. Rahoitusmuodot, niin leasing- (vuokrausluotto) kuin elinkaarirahoitus ovat läheistä sukua toisilleen, iho kiinni ihossa. Perusmuodoissaan rahoittajat pitävät, velkasituomuksen tultua loppuun maksetuksi, rahoitetun kohteen omassa omistuksessaan. Maksajan on siis ostettava jo kerran läpirahoitettu kohde itselleen, jos haluaa vastaisuudessa sen omistaa. Mole

Kunta ja yritys, eivät toimikaan samalla tavalla..?

Tuntemani reilunoloinen ikidemari. huippuisänmaallinen kaveri, kuntahallinnon tuntija, taiteen ystävä, saarelaisten ja saaristolaisten puolustaja, yleensä selkeäsanainen kansalainen, vaati lehtikirjoituksessaan yllättäen, ettei kuntaa ja yrityksiä saa verrata toisiinsa. Ajattelin kommentoida. Kirjoitus painottuu lauseeseen, että yrityksen on tuotettava omistajilleen voittoa, mutta kunnan vain palveluita. Tähän asti meni oikein. Sillä kohden ajatuksemme alkavat kuitenkin haarautua. Mielestäni myös kunnan on hyvä tuottaa voittoa eli ylijäämää. Silloin se kykenee parhaiten takaamaan palveluitaan. Tappio, varsinkin jos sitä jatkuu vuositolkulla, ei herätä asukasomistajissaan ja sijoittajissaan luottamusta. Mielestäni jokainen kotkalainen toimii kuntataloudessamme sijoittajana. Hän panee varansa likoon siksi, että hän odottaa kunnalta vastineeksi palveluita. Käy juuri niin kuin yritystoiminnassa, hänellä on oikeus odottaa sijoitukselleen osinkoa. Osingoilla hän tarkoittaa juuri nii

Käskyvaltainen organisaatio ei kritiikkiä siedä

Sumea logiikka on tekninen käsite, jonka ei lainkaan pitäisi kuulua kunnallishallintoon. Tavalliselle kadun kulkijalle eritoten kunnallistalous, ainakin näin vaalien alla, näyttää sanamukaisesti sumealta. Ilmaan nousee kysymyksiä, joihin muun muassa tunnettu kirjoittaja pari päivää sitten sisäsivun pakinassaan puuttui. Työpaikkoja pitää tehdä, synnyttää, mutta miten ja millaisia? Uusia työpaikkoja ei tosiaankaan sillä synny, että niitä otsikoissa vaaditaan. Niitä syntyy vain jos uusia, elinkelpoisia tuoteideoita löytyy ja niille valmistajia, nimenomaan sellaisia, jotka sietävät yrittämisen riskejä. Niitä kun nykyisin kasvaa todella harvassa. Vaikeaan velkakierteeseen ajettu kaupunki ei uusia työpaikkoja luo, sen pitäisi päin vastoin niitä vähentää. Miksi muuten matkailumme vaikenee tuppisuuksi, kun kansalaisille halutaan kävijätutkimuksia toimialalta? Kävijätutkimuksesta on kaupungin hallinnossa tehty melkeinpä kirosana. Jos ihmisjoukkoa jonkin tapahtuman yhteydessä tosimielell

Pelastakaa Kotka - Kotkalta itseltään!

Kaupungin johtaminen edellyttää toimintaa kaupunkistrategiassa sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kaupungin talouden johtaminen toimii parhaiten, jos kaupunginhallituksen (kh) asemaa, virkahenkilöstön ponnistelujen ohella, pidetään poliittisesti hyvin keskeisenä. Kaupungin talouden joutuessa vaikeuksiin, kh:n asema aina vain korostuu. Jokainen vallan huipulla, virkahenkilö tai poliitikko, vastaa omassa asemassaan toiminan laillisuudesta ja kuntapalveluiden mahdollisimman tasapuolisesta jakautumisesta. Politiikan johtotehtävien edellytyksenä pidetään eri vaaleissa vahvaa asemaa. Henkilöltä, jonka kansa valtaan nostaa, häneltä yleisen käsityksen mukaan löytyvät myös johtamisen kyvyt ja välineet. Kaupungit ovat ulkoistaneet monet palvelutehtävänsä itsenäisiksi, erikoislain alaisiksi osakeyhtiöiksi, joita erillinen konsernijohto ohjeistuksillaan johtaa. Tällä järjestelyllä on haettu nopeutta, tehokkuutta ja toiminnan kanssa soputuvaa rytmiä päätöksentekoon. Monesti onnistuttu. Ongel

Täsmennän henkilön, jota äänestän kuntavaalissa

Haluan, ettei edustajani Kotkan kaupunginvaltuustossa ole pelkkä napinpainaja. Hänellä täytyy olla taitoa ja kykyä seurata maailman kulkua, mieluiten niin, että hän itse on avartanut näkemyksiään omissa tehtävissään ulkomailla. Ehdokkaani on pakko olla keskitasoa paremmin kieli- ja.laskentataitoinen. Pidän välttämättömänä, että jokainen valitsija itse kehittää omat kriteerinsä. Haluan, että hän peruuttamattomasti kunnioittaa avoimuutta kaupunkimme asioiden käsittelyssä, nyt ensisijaisesti talouden vakauttamisessa, aikaa myöten myös uusien investointien harkinnassa. Hänen täytyy kyetä vaatimaan perusteellista valmistelua investoinneissa, joihin käytetään yhteisiä varoja. Kehitysyhtiön himmeliorganisaatio hänen pitää läpivalaista. Haluan, että hän näkee kaupungin nykyisen konsernin teollisena toimijana, mitä se moninaisuudessaan onkin. Investointneissa hän hahmottaa sen laskennallisen hyödyn, joka yhteisten varojen sijoittamisesta, pitkässä juoksussa, on saatavissa. Hänen laskel

Merikeskuksen hinta kuin hahtuvapilvi

Excell-tuloslaskelma näkyy nyt blogissani. Se kattaa, niin kuin pitääkin, koko museoyhdistelmän, koska sen tulot ja menot kulkevat rinnakkaisvienteinä kaupungin kassassa. Taulukko sisältää joitakin olettamuksia, koska museon lopullista hintaa ja sen ylläpitokustannuksia on taktisista syistä salattu.  Taulukon lopussa on pyyntö lukijoille. Mikäli huomaatte laskelmassa jonkin perusvirheen, pyydän välitöntä ilmoitusta e-mail-osoitteeseeni: veikko.rantamo@kymp.net. Yhden tahallisen virheen olen sijoittanut laskelmaan. Taulukko lähtee kokonaishinnasta 40 000 000 euroa, joka on suunnilleen sama kuin kaupungin julkisuuteen antama, mutta hieman korotettu alkuarvio. Keskikorkona on käytetty 4 % koko poistoajalle. Niin kutsutussa "salaisessa sopimuksessa", jonka voi kuka tahansa avata tilinpäätöksestä 2011 poistojen tuloutuksen kautta, kaupunki on sitoutunut maksamaan loppurutistuksena Lemminkäinen Oy:lle pyöreästi 10 000 000 lisäeuroa. Ei sekään vielä riitä. Härniemen hentorake

Merikeskus Vellamo

Hento väline suursiivoukseen

Silloin kun talousarvion rahoituspohja on pettämässä, juustohöylää paljon vaikuttavammaksi nousevat säästöt ja tulojen lisäykset, jotka todella vaikuttavat talousarvioon ja siellä ensi kädessä ottavat huomioon kaupunkilaisten priorisoimat tarpeet ja toiveet. Se vaatii kovaa, kylmähermoista ja samalla ammattitaitoista johtamista. Juustohöylän usein toistuva käyttö kavaltaa, että asuinkunnalle aiemmin hyväksytty toimintastrategia on rispaantunut repaleille, ja että johdolla ei enää ole selkeää käsitystä kunnan kaikkein tärkeimmistä ydintoiminnoista. Nyt onkin sopivasti kuntavaalin, siis demokraattisen kansalaistoiminnan aika. Kotkalla oli vuoteen 2014 saakka ulottuvassa talousarvioittensa rahoituksessa selväpiirteinen painopiste. Kunnallisveron tuli pysyä ainakin kohtuullisena koko maan keskiarvoon nähden. Kaupungin varainkäyttöön viime vuosina eniten vaikuttaneilla on ollut kokolailla toisenlainen näkemys. Lopputulos on tänään nähtävissä. Usko Kulttuurisataman ja "eläv