Siirry pääsisältöön

Merikeskuksen hinta kuin hahtuvapilvi

Excell-tuloslaskelma näkyy nyt blogissani. Se kattaa, niin kuin pitääkin, koko museoyhdistelmän, koska sen tulot ja menot kulkevat rinnakkaisvienteinä kaupungin kassassa. Taulukko sisältää joitakin olettamuksia, koska museon lopullista hintaa ja sen ylläpitokustannuksia on taktisista syistä salattu.  Taulukon lopussa on pyyntö lukijoille. Mikäli huomaatte laskelmassa jonkin perusvirheen, pyydän välitöntä ilmoitusta e-mail-osoitteeseeni: veikko.rantamo@kymp.net. Yhden tahallisen virheen olen sijoittanut laskelmaan.

Taulukko lähtee kokonaishinnasta 40 000 000 euroa, joka on suunnilleen sama kuin kaupungin julkisuuteen antama, mutta hieman korotettu alkuarvio. Keskikorkona on käytetty 4 % koko poistoajalle. Niin kutsutussa "salaisessa sopimuksessa", jonka voi kuka tahansa avata tilinpäätöksestä 2011 poistojen tuloutuksen kautta, kaupunki on sitoutunut maksamaan loppurutistuksena Lemminkäinen Oy:lle pyöreästi 10 000 000 lisäeuroa.

Ei sekään vielä riitä. Härniemen hentorakenteinen laituri rikkoutui Merikeskuksen rakentamisen aikana raskaitten rakennuskoneiden ja materiaalikuormien liikenteessä. Tämän vaurion loppukustanuksesta näkyy paraikaa erilaisia arvioita. Kotkan kaupunki itse arvioi kyseisen laiturin aiheuttavan kassaan n. 11 000 000 euron aukon. Se pitää siis vielä lisätä Merikeskuksen lopulliseen hintaan ja sen tulee näkyä menona 2013 talousarviossa. Maksutapa on sitten ihan eri asia. Siihen palataan myöhemmin. Mielenkiintoa riittää.

Mikäli Kotka yksin omistaisi Kotkan Satama Oy:n, Härniemen laiturin korjaus menisi sutjakkaasti oman sataman tiliin, niin kuin on moni Meripäivien kustannuskin vuosien saatossa lipsahtanut. Nyt se ei enää käy, koska Hamina omistaa yhteisestä satamasta 40 %. Kotkan emokaupungin (veromaksajien) täytyy nyt avata kukkaroaan. Tilapalvelun johdon on omassa kritiikkipalverissaan vakavasti mietittävä, sisältyykö Härniemen laiturin rikkoutumiseen aikamoista ammattitaidon vajetta.

Olemme koko ajan puhuneet pelkästä alkuperäishinnasta. Jos se otetaan huomioon, että rakennus kirjanpitolain mukaan on poistettava 40 vuodessa, saadaan poistoista niin huikea rahamäärä, ettei minkäänlainen kykene koskaan saamaan köyhän provinssin maakuntamuseosta edes kulttuurisesti, saati rahallisesti itsensä kannattavaa laitosta. Pietarilaisten mielenkiinto tiedetään jo.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...