Siirry pääsisältöön

Merikeskuksen hinta kuin hahtuvapilvi

Excell-tuloslaskelma näkyy nyt blogissani. Se kattaa, niin kuin pitääkin, koko museoyhdistelmän, koska sen tulot ja menot kulkevat rinnakkaisvienteinä kaupungin kassassa. Taulukko sisältää joitakin olettamuksia, koska museon lopullista hintaa ja sen ylläpitokustannuksia on taktisista syistä salattu.  Taulukon lopussa on pyyntö lukijoille. Mikäli huomaatte laskelmassa jonkin perusvirheen, pyydän välitöntä ilmoitusta e-mail-osoitteeseeni: veikko.rantamo@kymp.net. Yhden tahallisen virheen olen sijoittanut laskelmaan.

Taulukko lähtee kokonaishinnasta 40 000 000 euroa, joka on suunnilleen sama kuin kaupungin julkisuuteen antama, mutta hieman korotettu alkuarvio. Keskikorkona on käytetty 4 % koko poistoajalle. Niin kutsutussa "salaisessa sopimuksessa", jonka voi kuka tahansa avata tilinpäätöksestä 2011 poistojen tuloutuksen kautta, kaupunki on sitoutunut maksamaan loppurutistuksena Lemminkäinen Oy:lle pyöreästi 10 000 000 lisäeuroa.

Ei sekään vielä riitä. Härniemen hentorakenteinen laituri rikkoutui Merikeskuksen rakentamisen aikana raskaitten rakennuskoneiden ja materiaalikuormien liikenteessä. Tämän vaurion loppukustanuksesta näkyy paraikaa erilaisia arvioita. Kotkan kaupunki itse arvioi kyseisen laiturin aiheuttavan kassaan n. 11 000 000 euron aukon. Se pitää siis vielä lisätä Merikeskuksen lopulliseen hintaan ja sen tulee näkyä menona 2013 talousarviossa. Maksutapa on sitten ihan eri asia. Siihen palataan myöhemmin. Mielenkiintoa riittää.

Mikäli Kotka yksin omistaisi Kotkan Satama Oy:n, Härniemen laiturin korjaus menisi sutjakkaasti oman sataman tiliin, niin kuin on moni Meripäivien kustannuskin vuosien saatossa lipsahtanut. Nyt se ei enää käy, koska Hamina omistaa yhteisestä satamasta 40 %. Kotkan emokaupungin (veromaksajien) täytyy nyt avata kukkaroaan. Tilapalvelun johdon on omassa kritiikkipalverissaan vakavasti mietittävä, sisältyykö Härniemen laiturin rikkoutumiseen aikamoista ammattitaidon vajetta.

Olemme koko ajan puhuneet pelkästä alkuperäishinnasta. Jos se otetaan huomioon, että rakennus kirjanpitolain mukaan on poistettava 40 vuodessa, saadaan poistoista niin huikea rahamäärä, ettei minkäänlainen kykene koskaan saamaan köyhän provinssin maakuntamuseosta edes kulttuurisesti, saati rahallisesti itsensä kannattavaa laitosta. Pietarilaisten mielenkiinto tiedetään jo.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean