Veikko Rantamo

Eri aikakaudet luovat patoutunutta muutosvoimaa. Samalla ne uutta luovalla tuhollaan (Schumpeter) murtavat vanhaa ja kehittävät uusia näkökulmia. Löytyisikö nyt riittäviä muutosvoimia myös niin perinteiselle alalle kuin paperin valmistukseen, missä tuotantoa ovat hallinneet jättipääomien suuryritykset. Paperimarkkinat elävät valtavaa murroskautta. Tuotteiden tarve paisuu Kiinassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa jne. Samalla myös paperin tuottajissa tapahtuu muutoksia. Kansainvälisen suurpääoman tähänastinen valta jättää markkinarakoja, niin paperikoneiden valmistuksessa kuin tuotannossakin. Tänään pääoma on kaikilla talouden sektoreilla kohoamassa keskeiseksi.  Syntyy joukoittain pienempiä varakkaita, sijoittajia, joiden periaatteeksi kohoaa yksinkertaistettu, pienempää pääomavarantoa vaativa, riisuttu tuotanto. Kannattavuus synnytetään supistetulla tekniikalla, missä tähän asti kalliilla automatiikalla on saatu syntymään paperilaatujen nopea vaihdettavuus ja megatuotant

” Elämäntie E18” tulee nopeasti arvottamaan Kotkan eri kaupunginosat uuteen uskoon. Kaupungin niin sanotussa ydinkeskustassa ollaan juuri nyt vedenjakajalla. Rakennuksien tai  rakennusryhmien ylläpito on jo tullut niin kalliiksi, etteivät niiden omistajat enää jaksa tai halua maksaa kiinteistöjensä kaikkia kustannuksia. Vanha rakennuskanta ratkeilee ja Pasaatissa haisee. Carea repeilee. Seisomme suurten ratkaisujen edessä. Seurakuntakeskus - Vatikaani - on tyhjenemässä hiljalleen. Museoviraston näennäisesti hellimä Meriniemi mätänee tehokkaan ympärivuotisen käytön puutteessa. Entisessä Osuuspankin hallintorakennuksessa pankkisali tasokkaine parveketiloineen huokaa tyhjänä. Kaupungin kiinteistökaupat eivät, ylimääräisistä bonuksista huolimatta edisty.  Lisäksi ollaan tilanteessa, jossa kaupungin kokonaisarkkitehtuurista on pian tehtävä pitkälle ulottuvia päätöksiä. Lähes kaikkea kaupunkilaisten aiemmin keräämää omaisuutta tarjotaan myytäväksi. Entiseen SOKOS -tavaratalo

Vielä tänään Kotkassa elää suhteellisen suurilla eläkkeillä joukko entisen savupiipputeollisuuden kaupungille perinnöikseen jättämiä diplomi- ynnä muita insinöörejä, heidän hyvätuloisia leskiään ja heidän lisäkseen melkoinen joukko satamatoiminnasta runsaan eläkkeensä tienanneita työtekijöitä. Nämä hyvät veronmaksajaryhmät ovat nyt vähentymässä. Siksi verokanta kokee jossakin vaiheessa notkahduksen. Veroja maksava väestö vähenee myös siksi, että Kotkan itsensä kouluttamaa perusväestöä siirtyy toimintaa enemmän ja paremmin tarjoaviin kuntiin. Tänne jäävillä on silloin kohoavan veronmaksun aika edessä. E18-moottoritie tuo pian lisää liikennettä kaupunkiimme, mutta ei yhdenmukaisesti koko sen alueelle. Paljon toivottu ja puhuttu tuhansien venäläisten turistien ostorynnäkkö ei täällä tule kehittymään liikenteen kasvun tahdissa. Pakollinen poikkeama päätieltä ns. ydinkeskustaan, raapaisee ison siivun päältä. Helsingin kulttuuri- ja ostosparatiisit kun houkuttavat jo runsaan tunnin

Ilmassa risteilee merkkejä, ettei täällä tajuta niitä ongelmia, joita Pietarin jättiväestö matkailumme markkinoinnille aiheuttaa. Kristallipalloon tuijottajat päätyvät täällä aina uudestaan ja uudestaan samaan mantraan: ”Pietarista tulee kultamunia Kotkan kukkaroon”, vaikka valmiudet yhteistyöhön jättiläisen kanssa puuttuvat. Toive perustuu siihen, että Pohjois-Euroopan suurin kaupunki on vain vajaan 300 kilometrin päässä ja että sen yli viisimiljoonainen väestö kyetään mainonnan pikku iskuilla havahduttamaan ja saadaan saman tien tulisesti rakastumaan pelkkää vaatimattomuutta tarjoavaan Kotkaan. Elämysten ja kulttuurin vertailussa todellisuus arveluttaa. Kun pieni ja varaton provinssikaupunki lähtee rynnäkköön jättikokoiseen metropoliin, realistinen tavoitteenasettelu nousee kärkeen. On pystyttävä arvioimaan, millaiseen etenemiseen juuri siinä maastossa omat välineet ja voimavarat riittävät. Ollaan klassisten taisteluteorioiden alueella. Sotateoreetikko Carl von Claus

Yhä useampi soittaja on vimmastuneena alkanut kertoa saaneensa sähkölaskun. Mitä erikoista? Niitähän tulee. Sähköä tarvitaan ja siitä pitää maksaa. Näin helppo vastaus ei kuitenkaan ole rauhoittanut. sen verran kiihtyminen kuitenkin laantui, että nyt kyse oli nimenomaan sähkön siirtohinnan epäsuhteesta virran kulutukseen. Tolkutonta! Kotka rakensi noin sadan vuoden ajan omaa Sähkölaitostaan, nykyistä Kotkan Energia Oy:tä, johti sähköä omaa virtaverkkoa myöten, hallitsi toimialaa alueellaan ja möi virran kulutuksen siihen hintaan minkä ylempi johto määräili. Tässäkin ajat muuttuivat. Valtioita romahteli, niiden omaisuuksia ryöstettiin, sivullisten siepattaviksi.  Myös Kotkan Energiaan iski rikastumisen hinku Lähdettiin valloitusretkelle, läheiseen Baltiaan. Tuli turpiin ja kovasti. Muutenkin yhtiömme oli sillä hetkellä heikossa hapessa. Maakaasun hinta oli pettänyt. Oli ollut pakko investoida investoinnin päälle. Kalliiksi tuli.    Joku keksi 2000 luvun alussa, että tarjotaa

Uusi moottoritie E18 Pietarista ja Kymenlaakson runkotie kohtaavat toisensa, ns. Leikarin tienhaarassa. Niiden voi olettaa moottoritien valmistuttua muodostavan liikenteen solmukohdan, jossa poliisin, terveyshuollon ja kaikkien muunkin palvelutarjonnan merkitys nousee uudelle tasolle. Jos Kymenlaakson aluesairaala, niin kuin sen ensimmäinen suunnitelma (Tausti – Iharvaara) aikanaan piirrettiin, palvelisi sijainniltaan maakuntaa nykyistä paremmin, tuskin sellaista voimainmittelöä kuin maakunnassa terveysalalla nyt käydään, olisi koskaan syntynyt. Mikäli Carean erikoissairaanhoito nyt suunniteltaisiin ns. Leikarin alueelle, syntyisi maakunnallisen aluesairaalan oheen mahdollisuus rakentaa Pietarin kohderyhmälle erillinen suomalais-kansainvälistä terveyspalvelua tarjoava laitos, joka erikoishinnoin kassavirroillaan tukisi maakuntamme terveydenhoitoa. Huippututkijoita, tasokasta lääkärikuntaa ja hoitoasiantuntemusta kansainväliseen terveyspalveluun olisi nykyistä helpompi saa

Maakunnan erikoissairaanhoidon tulevia rakennesuunnitelmia koskevissa selvityksissä, eräs yksityiskohta karhentaa kurkkuja: ”Yhteistyö etenee taas, kun alijäämät on selvitetty”. Miksi ei selvitetä? Alijäämiä on alkanut kasaantua jo 2006 lähtien. Samasta vuodesta, kun Kotkan Kulttuurisatamaa alettiin isolla rahalla rakentaa. Nyt alijäämät ovat jättimäiset 24 miljoonaa euroa. Tiukka viesti tulee Kouvolasta. Sananmuoto on niin ehdoton, että panee lukemaan rivien välejä. Onko jokin Carean omistajakunnista sovittuja prosenttiosuuksia suuremmassa vastuussa keskussairaalan velkaantumisesta? Onko kaikkia kuntia ajoissa laskutettu?  Onko joku Carean omistajakunnista suhteessa muita enemmän jättänyt maksamatta laskujaan? Asia on vakava. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo hälytetty tutkimaan. Tutkimuksen yksityiskohdat on julkistettava veronmaksajille. Tämän kynnyksen yli on nyt nopeasti päästävä.  Maakunnallinen, 175000 hengen terveydenhoito ei todellakaan ole mikään kuntapoliti

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean

Koko Suomessa vallitsee nykyisin kylpylä-hotellivillitys. Kotkaankin ehdotellaan vähän väliä. Tutkimusten pohjalta on kuitenkin todettava, että kylpylaitokset tarvitsevat menestyäkseen, samoin kuin tavarakauppakin, n. 70 %:n kotimaisen peruskysynnän. Olisiko Cursorilla jo kansiokaapissaan peräti valmis Business Plan? Asiakaskunta on kyllä lisääntymässä, mutta uusien nautintapaikkojen perustaminen on aika villissä vauhdissa. Koko alalle se merkitsee jatkossa kiristyvää kilpailua. Olettaa voi, että ainakin venäläiseen asiakaspohjaan perustuvissa kylpylä-hotellin asiakasvirroissa, täällä tulisi olemaan melkoisia kausivaihteluita. Kehitystoimemme pitää nyt vielä kerran käydä läpi koko toimiala ja listata siellä jo toteutuneet kassavirrat päätöksentekijöille tiedoksi siitä, millaisessa viidakossa taistelua olemassaolosta todennäköisesti tullaan käymään. Aluksi hurmioitunutta, mutta myöhemmin kustannustraagiset piirteet saanutta Vellamoa ei tänne enää kaivata. Niin kuin yrityst

Henkilöitä, joilla ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta jotka valta-asemansa perusteella, oikeiden lääkäreiden sijasta, tunkeutuvat määräämään potilaiden hoitotasoja, voitaneen kansankielellä nimittää valelääkäreiksi? Pian lakkautettavassa Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä (Carea), löytyy tällaista. Suunnilleen vuodesta 2006 lähtien sairaalatoimen omistajakunnat ovat omista lähtökohdistaan käsin halunneet määritellä sen hoitotason, jolla kyseisen keskussairaalan on pakko tulla toimeen.  Pakkotilanne tässä yhteydessä on merkinnyt vahvaa hoitojen priorisointia, joissakin tapauksissa jopa oikeiden lääkäreiden mielipiteitä kuuntelematta. Omistajakuntien kassatilanne on moraalittomasti asetettu oikeiden lääkäreiden ammattitaitoa ja lääkärinvalan hoitovelvoitetta vastaan. Hoito Careassa on silloin joutunut omituiseen tilanteeseen. Koska omistajakunnat eivät ole antaneet tarvittavia varoja, Carea on tässä pakkotilanteessa joutunut ottamaan rahaa vapailta lainamarkkinoilta voidak

Kymmenen vuotta sitten Kotka sai johtajakseen kielitaitoisen, herrasmieskäytöksisen, samettiäänellään vaikuttamaan tottuneen, valintahaastatteluissa parhaan henkilön. Media kohteli tulokasta kunnioittaen ja järjesti runsaasti palstatilaa.  Heti alkuun johtaja halusi panostaa ”ydinkeskustan”, eli Kotkansaaren matkailuun. Nurin niskoin kääntyi aiemmin koko kaupunkia koskenut kehittämisstrategia, jossa yhtenä oleellisena kohteena vielä oli Kyminlinnan linnoitusalue. Uudeksi operaationimeksi tuli ”Kotka lentoon”. Visio sisälsi optimismia ja lupauksia, kesäpuistojen lumoa, poikkeavaa arkkitehtuuria ja kaiken päälle mielikuvitus synnytti kaikkine herkkuineen kansainvälisen Kulttuurisataman. Lopputulokseksi kuvattiin matkailulle ryppäinä tuloja ja työttömyyden nujertajaksi kosolti työpaikkoja.    Huolimatta kaikesta hyvästä, työttömyys kaupungissa lisääntyi. Nyt onkin syytä kaivaa esiin se varojen yhteissumma, jonka kaupunginjohtajamme puheessaan paljasti ott

Niin pienen ihmisen kuin keskisuuren kaupunginkin taloudessa vallitsee täsmälleen sama pääsääntö. On käärittävä hihat, otettava itseään niskasta kiinni ja pakkokeinoin katkaistava velkavyöry. Muuta nopeasti vaikuttavaa keinoa saada kaupunki ulos kierteestään kuin pääomitus (bailout) ei ole. Käytännössä se merkitsee kunnallisveron ja yleisten taksojen ronskia nostoa. Kaikki velat ja vastuut on avoimesti kerrottava ja niiden poistaminen maksamalla on vain kestettävä. Mitähän, jos saman tien alettaisiinkin muutenkin rehellisiksi? Ensimmäiseksi on kerrottava avoimesti julki, että tästä pitäen kaupungin lähes kaikissa suurissa rakennushankkeissa, kaupungin raskas velkataakka pakottaa maksamaan elinkaarirahoituksella tai muulla velkarahalla. Tämä johtaa siihen, että työkohteisiin saadaan vain näennäistä hintakilpailua. Veronmaksajat arvaavat jo tästä, että kaupungin johtaminen ulos ”sakkoringiltä” tulee vaatimaan vuolaasti tuskanhikeä ja monesta suusta karkeaa manai

Kotkan talous alkoi lipsua käsistä, kun kuntien tilinpito aikanaan muutettiin yritysmaailman kanssa yhteneväiseksi. Kunnallista laskentatointa uudistettiin siksi, että sen avulla oli mahdollista parantaa kuntien talousinformaatiota ja toiminnan ohjausta. Näin hyvää asiaa eivät itsetietoinen kaupunginhallinto ja ylimieliset puoluepoliitikot halunneet oppia. Poliittisia päätöksiä oli leppoisinta tehdä vanhaan tapaan. Suunnittelu pyörimään, selitettiin alkuvalmistelujen kustannuksia, eikä sen jälkeen hanketta enää kukaan uskaltanut keskeyttää. Tämä on johtanut sitten siihen, että mm. toimialoja yhtiöitettäessä, niiden hallinto on pantu ottamaan vastuuta vaillinaisen tiedon varassa. Ei ole ymmärretty, että kuntakirjanpidon tuloslaskelmasta saa vain hataran ennakoinnin hankkeen tulevalle varainkäytölle. Silmäilkää taaksepäin ja nähkää projekti Vellamo! Yritysmaailma ja siinä erikoisesti pankkien yritystutkimukset ovat jo aiemmin kehittäneet kaikkia osapuolia varmistavan näkökulman. Siinä