Siirry pääsisältöön

Kehnoa kuntatalouden lukutaitoa

Kotkan talous alkoi lipsua käsistä, kun kuntien tilinpito aikanaan muutettiin yritysmaailman kanssa yhteneväiseksi. Kunnallista laskentatointa uudistettiin siksi, että sen avulla oli mahdollista parantaa kuntien talousinformaatiota ja toiminnan ohjausta.


Näin hyvää asiaa eivät itsetietoinen kaupunginhallinto ja ylimieliset puoluepoliitikot halunneet oppia. Poliittisia päätöksiä oli leppoisinta tehdä vanhaan tapaan. Suunnittelu pyörimään, selitettiin alkuvalmistelujen kustannuksia, eikä sen jälkeen hanketta enää kukaan uskaltanut keskeyttää.

Tämä on johtanut sitten siihen, että mm. toimialoja yhtiöitettäessä, niiden hallinto on pantu ottamaan vastuuta vaillinaisen tiedon varassa. Ei ole ymmärretty, että kuntakirjanpidon tuloslaskelmasta saa vain hataran ennakoinnin hankkeen tulevalle varainkäytölle. Silmäilkää taaksepäin ja nähkää projekti Vellamo!

Yritysmaailma ja siinä erikoisesti pankkien yritystutkimukset ovat jo aiemmin kehittäneet kaikkia osapuolia varmistavan näkökulman. Siinä tuloslaskennan rinnalle on tuotu kokonaistalouden kassaperusteinen hallinta.  

Vasta siitä selviää, millä varoilla kunta tai yritys toimintansa kykenee rahoittamaan.Kotkassa talousarvioiden toteutumisvertailu on kyllä hälyttänyt, mutta poliittinen sanelupolitiikka on vaientanut realiteettien tarkastelun. Edellä kerrotun tuloksena Kotka pelaa lähes kaikessa erimuotoisilla velkapapereilla.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...
Lähetä kommentti
Lue lisää