Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2012.

Kotkan syöksy kriisikunnaksi alkoi jo vuonna 2005

Vuodeksi 2006 kotkalaiset tekivät kaupungille omasta mielestään tiukan budjetin. Vuonna 2005 velan määrä oli räjähtänyt käsiin, kasvanut 36,3 miljoonalla. Jokaista kotkalaista kohden kaupungin lainakanta vuoden 2005 loppuun mennessä oli 2024 euroa/asukas. Vuonna 2006 uutta lainaa tarvittiin 38,2 miljoonaa lisää Vuonna 2007 lainat kasvoivat 34,0 miljoonaa, 2008 lainarahaa lisättiin 19,6 miljoonaa. Ralli jatkui 2009, taas 28,3 miljoonaa, mutta 2010 vain 6,4 miljoonaa ja 2011 kaupungin lainaus näennäisesti jopa pieneni -5,4 miljoonaa. Jotain oli tapahtunut. Selitys näin pienelle velan kasvulle ja seuraavan vuoden lainamäärän jopa vähenemiselle löytyi. Kuvioon oli tullut uusi rahoitustekijä, nk. konsernirahasto, johon kaikki Kotka-konserniin kuuluvat yritykset tyhjentävät vuoden lopussa kassavaransa yhteen läjään ja tällä rahalla meikataan emokaupungin kasvo t valtakunnan tilastoissa.  Velanotto oli näin siirretty Kotka-konsernin nimiin. Siellä vi

Uutta ryhtiä kuntien laskentatoimeen

Maamme kunnat ovat saaneet tarkennetut ohjeet talouslaskentaan. Kuntalain 13. pykälän mukaan päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta kaikkine yksityiskohtineen kunnanvaltuusto. Kaikki kunnat ovat nyt saaneet määräyksen tarkistaa omaisuuteensa kohdistuvat poistosäännöt, joiden pitää täyttää 2013 alkaen jo vuonna 2008 annettu ohje. Käytännössä nyt lähestytään lainlaatijoiden alkuperäistä tavoitetta, kun 1996 siirryttiin kuntien kirjanpidoissa yritysmuotoiseen järjestelmään. Uusin määräys mitätöi nyt liian pitkät poistokaudet, joilla jotkut talousvaikeuksiin joutuneet kunnat ovat kikkailleet näyttääkseen tilastoissa parempaa tuloskuntoa, mikä niillä todellisuudessa on ollut.      Joissakin kunnissa muutos merkitsee jopa useita miljoonia, sillä poistojen tehostettu tarkkailu koskee myös vippaskonsteja käyttäneitä konserniyhtiöitä. Varovaisuuden periaate edellyttää poistojen laskemista siten, ettei tuloslaskelma anna koko konsernin oikeasta tilanteesta vääristynyttä kuvaa. Näih

Kaupunginjohtaja on kirjoittanut kolumnin

Vuorovaikutus ihmisten, ihmisryhmien ja kansojen välillä, edellyttää keskinäistä luottamusta. Luottamusta mitataan yhteisten sopimusten pitävyydellä. Jokainen täsmällisesti noudatettu sopimus lujittaa ja sopimuksista lipsuminen heikentää luottamusta.  Kaupungille sovittu strategiasopimus on kaupunkilaisille kaikkein keskeisin asia, millä kunnallista luottamusta koetellaan ja mitataan. Kaupunginjohtajamme on alkanut kolumnistiksi. Kaupunkilaisista varmaan monet lukivat hänen ajatuksiaan uteliaisuudella. Kolumni oli kuin ensimmäinen kosketus siihen ääneen, joka on johtanut kaupunkimme maineettomuuden nykytilaan.  ”Kassatilannetta on tarkoituksella pidetty negatiivisena, koska silloin on voitu hyödyntää konsernin alhaista limiittikorkoa.”, näin kaupunginjohtajamme. Kassatilanne onkin imaistu niin negatiiviseksi, että koko Kotka-konserni hoippuu romahduksen partaalla.  ”Lainaa ei ole käytetty ”syömämenoihin”, kaupunginjohtaja väittää ja edelleen: ”Mm. Vellamon rakennuskompl

Kaksi kaupunkia, kahdet matkailun erikoispiirteet

Perusteollisuuden häviämisen myötä on ryhdytty pohtimaan, millä keinoin uusia työpaikkoja saataisiin syntymään. Samaa viisasten kiveä etsitään lähes kaikkialla. Kilpailu työstä kiristyy. Matkailuun uutena talouden tukijalkana uskotaan ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Seuraan joitakin kaupunkeja, joskus myhäillen, joskus tuskastuen.     Kotkassa omaa tilannetta verrataan usein lähes samankokoiseen Lappeenrantaan. Siellä matkailusta ja välillisesti myös kaupasta kertyvät tulot ovat nousseet eri tasolle täkäläisiin verrattuina. Molempien kaupunkien yhteiset edut nähdään vertailukelpoisina: kaupunkien koko, valtakunnan rajan läheisyys, ja kummallakin purjehduskelpoista vettä yllin kyllin, joko makeaa tai suolaista. Molemmilla kaupungeilla on historian ojentamana aarteena matkailulle arvokas linnoitusrakenne.. Myös erilaisuutta kaupunkien elinkeinorakenteissa löytyy. Lappeenranta on saanut tukijaloikseen teknillisen yliopiston ja kansainvälisen lentokentän. Kotkan menesty

Harrasterahaa sosiaaliluukulta ulkomaisille tilapäiskävijöille

Tarveharkintainen rahanjako löytää perusteensa voimassa olevasta sosiaalihuoltolaista. Lain määräyksiä voidaan tulkita myös väärin. Jos ulkomaalaisella on täällä vaikka vain nimellinen asunto ja siihen vielä liitetään tänne muodollisesti rekisteröity yritys, sen perusteella perheelle voidaan tulkita sosiaaliluukulta kuuluvaksi "harrasterahaa", joka tarkoittaa 4-lapsisille perheille 1200 euroa vuodessa. Ensisilmäyksellä summa ei vaikuta suurelta, mutta kun esimerkiksi Kotkaan on tähän mennessä rekisteröity jo satoja ulkomaisia, ainakin toistaiseksi "kylmiä" yrityksiä, ja niihin tavalla tai toisella liittyy tuhansia (osa)omistajia, rahanjako sosiaaliluukulla saattaa riistäytyä hallitsemattomaksi. Tarkkailu oikeasta, todellisesta asuinpaikasta ainakin vaikeutuu. Maamme sosiaalilakia ollaan silloin tulkitsemassa väärin. Reilut, hyvämaineiset liikemiehet tuskin sosiaaliluukulla käyvät, mutta eri kulttuureiden välimaastossa liikkuu monenlaista lain tulkitsijaa. S