Siirry pääsisältöön

Harrasterahaa sosiaaliluukulta ulkomaisille tilapäiskävijöille

Tarveharkintainen rahanjako löytää perusteensa voimassa olevasta sosiaalihuoltolaista. Lain määräyksiä voidaan tulkita myös väärin. Jos ulkomaalaisella on täällä vaikka vain nimellinen asunto ja siihen vielä liitetään tänne muodollisesti rekisteröity yritys, sen perusteella perheelle voidaan tulkita sosiaaliluukulta kuuluvaksi "harrasterahaa", joka tarkoittaa 4-lapsisille perheille 1200 euroa vuodessa.

Ensisilmäyksellä summa ei vaikuta suurelta, mutta kun esimerkiksi Kotkaan on tähän mennessä rekisteröity jo satoja ulkomaisia, ainakin toistaiseksi "kylmiä" yrityksiä, ja niihin tavalla tai toisella liittyy tuhansia (osa)omistajia, rahanjako sosiaaliluukulla saattaa riistäytyä hallitsemattomaksi. Tarkkailu oikeasta, todellisesta asuinpaikasta ainakin vaikeutuu. Maamme sosiaalilakia ollaan silloin tulkitsemassa väärin.

Reilut, hyvämaineiset liikemiehet tuskin sosiaaliluukulla käyvät, mutta eri kulttuureiden välimaastossa liikkuu monenlaista lain tulkitsijaa. Sosiaalisella "harrasterahalla" tilapäiskävijät voivat virkistäytyä mm. kylpylöissä. Hurjaksi käytäntö kuitenkin muuttuu, jos nimellisesti tänne rekisteröidyt tilapäiskävijät alkavat vaatia itselleen jopa toimeentulotukia.

Kerrotaan, että kokeiluja on jo tehty ja hysteeristä rasisminpelkoa luoden onnistuttukin. Kotkan on nyt seurattava muiden kaupunkien käytäntöjä ja tarkkailtava, jos maassamme asialliset sosiaaliavustukset alkavat toivottujen kauppakäyntien ohessa muuttua houkuttelevaksi lisäbisnekseksi. Silloin sosiaaliviraomaisten on yhdessä kansanedustajien kanssa vietävä tiukentava lakimuutos eduskuntaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...