Tarveharkintainen rahanjako löytää perusteensa voimassa olevasta sosiaalihuoltolaista. Lain määräyksiä voidaan tulkita myös väärin. Jos ulkomaalaisella on täällä vaikka vain nimellinen asunto ja siihen vielä liitetään tänne muodollisesti rekisteröity yritys, sen perusteella perheelle voidaan tulkita sosiaaliluukulta kuuluvaksi "harrasterahaa", joka tarkoittaa 4-lapsisille perheille 1200 euroa vuodessa.
Ensisilmäyksellä summa ei vaikuta suurelta, mutta kun esimerkiksi Kotkaan on tähän mennessä rekisteröity jo satoja ulkomaisia, ainakin toistaiseksi "kylmiä" yrityksiä, ja niihin tavalla tai toisella liittyy tuhansia (osa)omistajia, rahanjako sosiaaliluukulla saattaa riistäytyä hallitsemattomaksi. Tarkkailu oikeasta, todellisesta asuinpaikasta ainakin vaikeutuu. Maamme sosiaalilakia ollaan silloin tulkitsemassa väärin.
Reilut, hyvämaineiset liikemiehet tuskin sosiaaliluukulla käyvät, mutta eri kulttuureiden välimaastossa liikkuu monenlaista lain tulkitsijaa. Sosiaalisella "harrasterahalla" tilapäiskävijät voivat virkistäytyä mm. kylpylöissä. Hurjaksi käytäntö kuitenkin muuttuu, jos nimellisesti tänne rekisteröidyt tilapäiskävijät alkavat vaatia itselleen jopa toimeentulotukia.
Kerrotaan, että kokeiluja on jo tehty ja hysteeristä rasisminpelkoa luoden onnistuttukin. Kotkan on nyt seurattava muiden kaupunkien käytäntöjä ja tarkkailtava, jos maassamme asialliset sosiaaliavustukset alkavat toivottujen kauppakäyntien ohessa muuttua houkuttelevaksi lisäbisnekseksi. Silloin sosiaaliviraomaisten on yhdessä kansanedustajien kanssa vietävä tiukentava lakimuutos eduskuntaan.
Kommentit