Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2012.

Miksi Kotkasta on tullut tämän päivän Kotka?

Nyt on oikea hetki ruveta erittelemään niitä kaikkia ehdotuksia, vaatimuksia ja lupauksia, joita ennen vaalia ehdokkaat tulivat julki saattaneeksi. Lähes kaikille yhteisenä tekijänä niin lehtikirjoituksissa kuin hyvinkin erimuotoisessa mainonnassa näkyi sama vaimean ja epävarman ehtotavan muoto: ...olisi, pitäisi, tarvitsisi, jne. Tämä tarkoittaa samaa kuin jotain pitää sanoa, mutta kun ei oikein tiedä mitä. Tätä kieliopillista muotoa edesmennyt, syvästi kunnioittamani, lähes päivittäinen keskustelukumppanini Jorma Savikko kehotti ainakin vaalikirjoittelussa välttämään. Se kun antaa kirjoittavastaan sellaisen vakaumuksettoman ja epävarman henkilökuvan. Jos vaalitekstissä vaadittiin lisää vaikkapa työpaikkoja, nyt liki poikkeuksetta jäi kertomatta, miten tulevassa valtuustossa näin hyviä asioita saadaan aikaan. Ihmisten on vaikea määrittää todellisia lukuja. En tässä nyt enää puutu siihen toistuvaan farssiin, joka aina koetaan muun muassa Meripäivätapahtumien kohdalla. Sama ilm

Mikä näissä kirjoituksissani on eniten kiinnostanut lukijoita?

Lähteä kunnallisista asioista kirjoittamaan näin uudessa mediassa, vaatii hyppyä tuntemattomaan. Teknisesti tarvitsin alkuun melkoisesti apua, kiitokset niille, jotka tekivät palstan avaamisen ja sen kautta kirjoittamisen mahdolliseksi. Aiheista ei missään vaiheessa ollut puutetta. Nyt vaalien jälkeen vielä vähemmän. Kotkahan on politiikan arvioinneille timantinhohtoinen kohde. Pitkin matkaa lukijoitani kiinnosti, millä perusteilla meidän tulisi valita tulevat asioittemme hoitajat. Toiseksi kohosi selvimmin surullisista surullisin Merikeskus Vellamon excell-taulukon muotoinen kustannuslakelma. Aivan viime päivinä valitsemani henkilön nimi ja ominaisuudet kirjoittajan omaksi valinnaksi valtuustoon olivat kärkenä. Kirjoituksella vimmaa herättäneestä sähkölaskusta oli joka päivä kiinnostuneet kannattajansa. Kirjoittamisen ohessa kirjoittajan mielenkiintoa on kohottanut se monipuolinen tilastotieto, minkä vain blogisti itse saa palstalla käyneiden määristä. Lukijoiden nimiä ki

Onko kaikkien laskettava housuun pakkasella?

 Otsikon vanha vertaus aloittakoon pohdiskelun kaupunkimme talouden yhä vaikeammin ymmärrettävistä kiemuroista. Ensi vuoden talousarviota viivytellään vaalien taakse ja nyt vanha poliittinen valta on julkaissut markkinointikampanjan elinkaarirahoituksen pitkäkestoisesta siunauksesta. Kuntatalouteen kuulumattomalla "sumealla logiikalla" yritetään asukasomistajia (koko väestöä) vedättää, mutta kansa ei enää ole niin puolueuskollista kuin joskus ennen. Kaupungin lopulliset omistajat haluavat tieoa, mikä se nyt tekee yhden rahoitusmuodon yhtäkkiä niin suotuisaksi, että sitä tarjotaan liki jokaiseen rahoituskuoppaan. Rahoitusmuodot, niin leasing- (vuokrausluotto) kuin elinkaarirahoitus ovat läheistä sukua toisilleen, iho kiinni ihossa. Perusmuodoissaan rahoittajat pitävät, velkasituomuksen tultua loppuun maksetuksi, rahoitetun kohteen omassa omistuksessaan. Maksajan on siis ostettava jo kerran läpirahoitettu kohde itselleen, jos haluaa vastaisuudessa sen omistaa. Mole

Kunta ja yritys, eivät toimikaan samalla tavalla..?

Tuntemani reilunoloinen ikidemari. huippuisänmaallinen kaveri, kuntahallinnon tuntija, taiteen ystävä, saarelaisten ja saaristolaisten puolustaja, yleensä selkeäsanainen kansalainen, vaati lehtikirjoituksessaan yllättäen, ettei kuntaa ja yrityksiä saa verrata toisiinsa. Ajattelin kommentoida. Kirjoitus painottuu lauseeseen, että yrityksen on tuotettava omistajilleen voittoa, mutta kunnan vain palveluita. Tähän asti meni oikein. Sillä kohden ajatuksemme alkavat kuitenkin haarautua. Mielestäni myös kunnan on hyvä tuottaa voittoa eli ylijäämää. Silloin se kykenee parhaiten takaamaan palveluitaan. Tappio, varsinkin jos sitä jatkuu vuositolkulla, ei herätä asukasomistajissaan ja sijoittajissaan luottamusta. Mielestäni jokainen kotkalainen toimii kuntataloudessamme sijoittajana. Hän panee varansa likoon siksi, että hän odottaa kunnalta vastineeksi palveluita. Käy juuri niin kuin yritystoiminnassa, hänellä on oikeus odottaa sijoitukselleen osinkoa. Osingoilla hän tarkoittaa juuri nii

Käskyvaltainen organisaatio ei kritiikkiä siedä

Sumea logiikka on tekninen käsite, jonka ei lainkaan pitäisi kuulua kunnallishallintoon. Tavalliselle kadun kulkijalle eritoten kunnallistalous, ainakin näin vaalien alla, näyttää sanamukaisesti sumealta. Ilmaan nousee kysymyksiä, joihin muun muassa tunnettu kirjoittaja pari päivää sitten sisäsivun pakinassaan puuttui. Työpaikkoja pitää tehdä, synnyttää, mutta miten ja millaisia? Uusia työpaikkoja ei tosiaankaan sillä synny, että niitä otsikoissa vaaditaan. Niitä syntyy vain jos uusia, elinkelpoisia tuoteideoita löytyy ja niille valmistajia, nimenomaan sellaisia, jotka sietävät yrittämisen riskejä. Niitä kun nykyisin kasvaa todella harvassa. Vaikeaan velkakierteeseen ajettu kaupunki ei uusia työpaikkoja luo, sen pitäisi päin vastoin niitä vähentää. Miksi muuten matkailumme vaikenee tuppisuuksi, kun kansalaisille halutaan kävijätutkimuksia toimialalta? Kävijätutkimuksesta on kaupungin hallinnossa tehty melkeinpä kirosana. Jos ihmisjoukkoa jonkin tapahtuman yhteydessä tosimielell

Pelastakaa Kotka - Kotkalta itseltään!

Kaupungin johtaminen edellyttää toimintaa kaupunkistrategiassa sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kaupungin talouden johtaminen toimii parhaiten, jos kaupunginhallituksen (kh) asemaa, virkahenkilöstön ponnistelujen ohella, pidetään poliittisesti hyvin keskeisenä. Kaupungin talouden joutuessa vaikeuksiin, kh:n asema aina vain korostuu. Jokainen vallan huipulla, virkahenkilö tai poliitikko, vastaa omassa asemassaan toiminan laillisuudesta ja kuntapalveluiden mahdollisimman tasapuolisesta jakautumisesta. Politiikan johtotehtävien edellytyksenä pidetään eri vaaleissa vahvaa asemaa. Henkilöltä, jonka kansa valtaan nostaa, häneltä yleisen käsityksen mukaan löytyvät myös johtamisen kyvyt ja välineet. Kaupungit ovat ulkoistaneet monet palvelutehtävänsä itsenäisiksi, erikoislain alaisiksi osakeyhtiöiksi, joita erillinen konsernijohto ohjeistuksillaan johtaa. Tällä järjestelyllä on haettu nopeutta, tehokkuutta ja toiminnan kanssa soputuvaa rytmiä päätöksentekoon. Monesti onnistuttu. Ongel

Täsmennän henkilön, jota äänestän kuntavaalissa

Haluan, ettei edustajani Kotkan kaupunginvaltuustossa ole pelkkä napinpainaja. Hänellä täytyy olla taitoa ja kykyä seurata maailman kulkua, mieluiten niin, että hän itse on avartanut näkemyksiään omissa tehtävissään ulkomailla. Ehdokkaani on pakko olla keskitasoa paremmin kieli- ja.laskentataitoinen. Pidän välttämättömänä, että jokainen valitsija itse kehittää omat kriteerinsä. Haluan, että hän peruuttamattomasti kunnioittaa avoimuutta kaupunkimme asioiden käsittelyssä, nyt ensisijaisesti talouden vakauttamisessa, aikaa myöten myös uusien investointien harkinnassa. Hänen täytyy kyetä vaatimaan perusteellista valmistelua investoinneissa, joihin käytetään yhteisiä varoja. Kehitysyhtiön himmeliorganisaatio hänen pitää läpivalaista. Haluan, että hän näkee kaupungin nykyisen konsernin teollisena toimijana, mitä se moninaisuudessaan onkin. Investointneissa hän hahmottaa sen laskennallisen hyödyn, joka yhteisten varojen sijoittamisesta, pitkässä juoksussa, on saatavissa. Hänen laskel

Merikeskuksen hinta kuin hahtuvapilvi

Excell-tuloslaskelma näkyy nyt blogissani. Se kattaa, niin kuin pitääkin, koko museoyhdistelmän, koska sen tulot ja menot kulkevat rinnakkaisvienteinä kaupungin kassassa. Taulukko sisältää joitakin olettamuksia, koska museon lopullista hintaa ja sen ylläpitokustannuksia on taktisista syistä salattu.  Taulukon lopussa on pyyntö lukijoille. Mikäli huomaatte laskelmassa jonkin perusvirheen, pyydän välitöntä ilmoitusta e-mail-osoitteeseeni: veikko.rantamo@kymp.net. Yhden tahallisen virheen olen sijoittanut laskelmaan. Taulukko lähtee kokonaishinnasta 40 000 000 euroa, joka on suunnilleen sama kuin kaupungin julkisuuteen antama, mutta hieman korotettu alkuarvio. Keskikorkona on käytetty 4 % koko poistoajalle. Niin kutsutussa "salaisessa sopimuksessa", jonka voi kuka tahansa avata tilinpäätöksestä 2011 poistojen tuloutuksen kautta, kaupunki on sitoutunut maksamaan loppurutistuksena Lemminkäinen Oy:lle pyöreästi 10 000 000 lisäeuroa. Ei sekään vielä riitä. Härniemen hentorake

Merikeskus Vellamo

Hento väline suursiivoukseen

Silloin kun talousarvion rahoituspohja on pettämässä, juustohöylää paljon vaikuttavammaksi nousevat säästöt ja tulojen lisäykset, jotka todella vaikuttavat talousarvioon ja siellä ensi kädessä ottavat huomioon kaupunkilaisten priorisoimat tarpeet ja toiveet. Se vaatii kovaa, kylmähermoista ja samalla ammattitaitoista johtamista. Juustohöylän usein toistuva käyttö kavaltaa, että asuinkunnalle aiemmin hyväksytty toimintastrategia on rispaantunut repaleille, ja että johdolla ei enää ole selkeää käsitystä kunnan kaikkein tärkeimmistä ydintoiminnoista. Nyt onkin sopivasti kuntavaalin, siis demokraattisen kansalaistoiminnan aika. Kotkalla oli vuoteen 2014 saakka ulottuvassa talousarvioittensa rahoituksessa selväpiirteinen painopiste. Kunnallisveron tuli pysyä ainakin kohtuullisena koko maan keskiarvoon nähden. Kaupungin varainkäyttöön viime vuosina eniten vaikuttaneilla on ollut kokolailla toisenlainen näkemys. Lopputulos on tänään nähtävissä. Usko Kulttuurisataman ja "eläv