Siirry pääsisältöön

Miksi Kotkasta on tullut tämän päivän Kotka?

Nyt on oikea hetki ruveta erittelemään niitä kaikkia ehdotuksia, vaatimuksia ja lupauksia, joita ennen vaalia ehdokkaat tulivat julki saattaneeksi. Lähes kaikille yhteisenä tekijänä niin lehtikirjoituksissa kuin hyvinkin erimuotoisessa mainonnassa näkyi sama vaimean ja epävarman ehtotavan muoto: ...olisi, pitäisi, tarvitsisi, jne. Tämä tarkoittaa samaa kuin jotain pitää sanoa, mutta kun ei oikein tiedä mitä.

Tätä kieliopillista muotoa edesmennyt, syvästi kunnioittamani, lähes päivittäinen keskustelukumppanini Jorma Savikko kehotti ainakin vaalikirjoittelussa välttämään. Se kun antaa kirjoittavastaan sellaisen vakaumuksettoman ja epävarman henkilökuvan. Jos vaalitekstissä vaadittiin lisää vaikkapa työpaikkoja, nyt liki poikkeuksetta jäi kertomatta, miten tulevassa valtuustossa näin hyviä asioita saadaan aikaan.

Ihmisten on vaikea määrittää todellisia lukuja. En tässä nyt enää puutu siihen toistuvaan farssiin, joka aina koetaan muun muassa Meripäivätapahtumien kohdalla. Sama ilmiö esiintyy arvioitaessa turistien määrää eri kauppakekusksissa tai liikkumassa Kotkan eri kaupunginosissa ja esimerkiksi istuskelemassa tai kävelemässä puistoissamme. Paljonko todella on paljon?

Missä kulkee se paljouden raja, jossa rahapulassaan jatkuvasti kiemurteleva Kotka vasta itse alkaa saada kilahtelevaa kassaansa. Toisin sanoen, ovatko ne megaluokan matkailuinvestoinnit laita-alueellemme Kotkansaareen toimineet edes missään mittasuhteissa kaupunkilaisten luovuttamiin varoihin? Tätä kannattaa jatkossa pohtia ja siitä tehdä laskelmia, miksi Kotkasta on tullut tämän päivän Kotka.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...