Siirry pääsisältöön

Kunta ja yritys, eivät toimikaan samalla tavalla..?

Tuntemani reilunoloinen ikidemari. huippuisänmaallinen kaveri, kuntahallinnon tuntija, taiteen ystävä, saarelaisten ja saaristolaisten puolustaja, yleensä selkeäsanainen kansalainen, vaati lehtikirjoituksessaan yllättäen, ettei kuntaa ja yrityksiä saa verrata toisiinsa. Ajattelin kommentoida.

Kirjoitus painottuu lauseeseen, että yrityksen on tuotettava omistajilleen voittoa, mutta kunnan vain palveluita. Tähän asti meni oikein. Sillä kohden ajatuksemme alkavat kuitenkin haarautua. Mielestäni myös kunnan on hyvä tuottaa voittoa eli ylijäämää. Silloin se kykenee parhaiten takaamaan palveluitaan. Tappio, varsinkin jos sitä jatkuu vuositolkulla, ei herätä asukasomistajissaan ja sijoittajissaan luottamusta.

Mielestäni jokainen kotkalainen toimii kuntataloudessamme sijoittajana. Hän panee varansa likoon siksi, että hän odottaa kunnalta vastineeksi palveluita. Käy juuri niin kuin yritystoiminnassa, hänellä on oikeus odottaa sijoitukselleen osinkoa. Osingoilla hän tarkoittaa juuri niitä kunnallisia palveluita.

Jos kunnan vuositulos on jatkuvasti plussalla, hän saakin niitä: ilmaista koulutusta, katuvaloja, terveydenhoitoa, sosiaali- ja kirjastopalveluita ja koko joukon muita, kaikkia tässä nyt luettelematta. Ne juuri ovat niitä osinkoja, joita jokainen kuntaan sijottaja odottaa. Tappioiden velkaannuttama kunta on riitaisa eikä kaikkeen kykene.

Jatkuvasti tappiolliseen kuntaan sijottavat tuppaavat harvenemaan. Alijäämien aina vain jatkuessa kunta kyllä yrittää rimpuilla parempimaineisten joukossa. Pitkän päälle ahdistus kuitenkin voittaa ja tarvitaan eettis-moraalisesti terveitä luottohenkilöitä suunnan muuttajiksi ja saneeraajiksi. Virheet on toinen toisensa jälkeen pakko tuoda lopullisille maksajilleen julki.

Johtavien poliitikkojen vastuulle lankeaa saada palkkansa velvoittamat virkahenkilöt tekemään korjaavia esityksiä, viimeistään kun talous on tukehtumassa jo "kuralle". Vaaleissa talouden valvontaan etsitään pystyviä kykyjä, joiden eettinen ja moraalinen olemus saa kuntasijoittajat, kunnan asukasomistajat, vakuuttuneeksi suunnan muuttumisesta. Toivoa on ja valvojia löytyy.

Tekstari palstoja jo lukaisemalla voi tänään päätellä, että polttavin tieto, johon kansa kaipaa tarkkuutta, on niin sanottuun kaupunginjohtajan "hoviin" pysyvästi kuuluneiden henkilögalleria. Silloin on otettava huomioon, että joukkoon saattaa väärin perustein tulla nimiä, jotka vain muodollisesti ovat osallistuneet, sitä ennen kieltäydyttyään monista kyseeenalaisista matkoista ja muista luottokorttiriennoista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vain oikeiden arvojen kanssa voi elää

Itsenäisyyden ja kansallisuuden arvot perustuvat kansamme vapaaseen, omaan tahtoon. Haluamme elää niin kuin me olemme lakimme laatineet. Näitä kalleimpia arvoja puolustamaan tarvitsemme puolustusvoimiamme. Armeija kuuluu kansamme arvoasteikossa korkeaan ja keskeiseen asemaan. Saadakseen aikaan keskustelua joku voi väittää, että armeijamme on esimerkiksi väärillä hankinnoilla tuhottu. Kyseessä on kova väite. Siihen on pakko ottaa kantaa. On vaikea ymmärtää, että korkeimman sotilaallisen koulutuksen tulokseksi olisi saatu vain strategian tyhmyreitä tai peräti vääriin hankintoihin syyllistyneitä maanpettureita. Uskomme on päinvastainen. Maamme puolustuslaitoksessa palvelee tänään historiamme parhaiten koulutettu, isänmaallinen ammattiupseerikunta.  Jo toisen maailmansodan johtavassa panssarikoulutuksessa tähdennettiin, että panssarivoimien arimmin haavoittuva kohta on sen huolto. Mikäli panssariyhtymän ammus- ja polttoainehuolto saatiin tuhottua, pelkkien vaunujen taistelutaival ...

Käskyvaltainen organisaatio ei kritiikkiä siedä

Sumea logiikka on tekninen käsite, jonka ei lainkaan pitäisi kuulua kunnallishallintoon. Tavalliselle kadun kulkijalle eritoten kunnallistalous, ainakin näin vaalien alla, näyttää sanamukaisesti sumealta. Ilmaan nousee kysymyksiä, joihin muun muassa tunnettu kirjoittaja pari päivää sitten sisäsivun pakinassaan puuttui. Työpaikkoja pitää tehdä, synnyttää, mutta miten ja millaisia? Uusia työpaikkoja ei tosiaankaan sillä synny, että niitä otsikoissa vaaditaan. Niitä syntyy vain jos uusia, elinkelpoisia tuoteideoita löytyy ja niille valmistajia, nimenomaan sellaisia, jotka sietävät yrittämisen riskejä. Niitä kun nykyisin kasvaa todella harvassa. Vaikeaan velkakierteeseen ajettu kaupunki ei uusia työpaikkoja luo, sen pitäisi päin vastoin niitä vähentää. Miksi muuten matkailumme vaikenee tuppisuuksi, kun kansalaisille halutaan kävijätutkimuksia toimialalta? Kävijätutkimuksesta on kaupungin hallinnossa tehty melkeinpä kirosana. Jos ihmisjoukkoa jonkin tapahtuman yhteydessä tosimielell...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...