Siirry pääsisältöön

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa.

Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. Kun sen väkiluku vuonna 1960 oli noin 2,5 miljoonaa, kaupunkialueilla asui runsaat viisikymmentä vuotta myöhemmin jo 10 miljoonaa asukasta. Puolet kiinalaisista kuuluu nyt keskiluokkaan, sadat miljoonat ovat päässeet eroon köyhyydestä.

Taloudesta puhuttaessa Kiina on ollut nopeimmin kasvavista maista jo 1980 luvulta lähtien. Koko maan bkt on henkeö kohden neljän vuosikymmenen ajan kohentunut. Sen taso vuonna 2016 nykyrahassamme mitattuna oli noin puolet Pohjolan maiden elämästä. Suurimmmaksi keskittymäksi on noussut pää- ja hallintokaupunki Peking. Vaikeuksiakin on. vesiä saastuttavat maataloustilat, niiden terveydellist haitat katsotaan suuremmiksi kuin jopa nykyisen teollisuuden. Maaseutuasunnot murenevat käsiin ja eivätkä niiden vuokratulot ole lainkaan liikkuneet ylöspäin. Valtio kun omistaa kaiken.Hallitus sanoo tuntevansa tilanteen ja lupaa parannusta asiaan.

Kiinan erikoislaatuisuutta ja nimenomaan kokoa korostaa mm. Shanghain luoteispuolella Xuyissä vuosittain pidettävät rapujuhlat. Noin 10.000 henkeä kokoonttuu silloin syämään seudunöötuotetta. Alueen järvissä kasvatetut äyriäiset, arviolta 100.000 tonnia tarjoillaan tuhasiin pöytiin. Siis aivan eri lailla kuin Pohjoismaisa, joissa usein perhekohtaiselle tarjoilulle riittää yksi pöytä! Mutta onpa maillakin eroa. Suurvalta on suurvalta ja kaikki sen tapahtumat sen mukaisia. Sitä kuvaa George Steimetz, joka valittiin laajaan hankkeeseen, jossa pureudutaan eri maiden elintarvikehuoltoon.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...