Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2017.

Teollisuuskaupunki

Monet kaupungit pitävät kiinni vanhasta, kultaisesta menneisyydestään. Vanha forssalainenkin totuuskin silloin kelpaa. Kotkassa se on merkinnyt jatkuvaa velanottoa-toiveena, että joskus menneisyys muuttuisi tulevaisuudeksi. Kun näin ei ole käynyt, vanhaa omaisuutta on jouduttu vaihtamaan rahaksi tietäen, että raja siinäkin tulee joskus vastaan. Näin savupiiput sammuvat, teollisuus hiipuu ja väki tehtaissa vähentyy velan ja globalisaation vuoksi. Koska toinen kaupungin kärkitoiminta, tuplasatama, kuitenkin on ollut suhteellisen kannattava, uudistuvasta teollisuuskaupungin maineesta on haluttu, vaikka vippaskonsteilla, pitää kiinni. Viime viikkoisessa SK:ssa tietokirjailija Osmo Soininvaara kiinnitti huomiota kaupunkien kehitykseen, joka osui meikäläisiin olosuhteisiin kuin naulan kantaan. Moni kaupunki on jo ehtinyt kirkkaaseen muutostilaan. Artikkeli kysyykin provokatiivisesti, ollako City vai vain kaupunki? Kirjoittaja laskee Kotkamme keskisuureksi, ex-teollisuuskaupungiksi. Yliop

Epäluulo

Lukaisin SK 35:sta muutaman artikkelin ja pysähdyin väärinkäsityksiin, jotka kuulemma ovat tavallisia Venäjällä. Tietojen erehdyttämiä ollaan  myös koto-Suomessa. Saako näihin lainkaan puuttua, mediaihmiset kun ovat aika herkkiä. Poimin esiin joitakin, jotka esiintyvät useimmiten. Aloitan vaikka musiikista. Katsoin Norjan Eurooppa-konserttia. Suomalaisetko sinfoniaorkestereiden johtajatko hallitsevat maailmaa? Eivät kai, sillä tämä näytti aivan Berliinin filharmonikoilta. Onko median kehuskelun ylimittaisuutta, että kotimaiset sinfoniaorkesteriden johtajat hallitsevat sinfoniamusiikin ihan kaikkialla. Totuus lienee, että sinfoniaorkestereita musisoi ainakin satoja eri puolilla maailmaa ja suomalaisten johtamia niistä todella pieniä prosentteja. Kaikki kunnia kotimaisille musiikin taitajille, mutta joskus niitä soisi sentään verrattavan koko maailmassa tapahtuviin - saman tason taiturointeihin. Pieni maa ja kansa sen mukainen. Prosessissa on pari ongelmaa. Tietoa panttaamalla saavut

Kotiäidit

Miten tilastoidaan lapsensa kasvattaneet, aikanaan  kunnianarvoiset kotiäidit? Oppositio ottaa kyllä huomioon kaikki pienipalkkaiset. Kotiäitejä niihin löytyy lisää. Aviomiehen maksama Varma-eläke takasi kyllä elämisen tason, mutta omaisuus pysyi yleensä miesten nimissä. Kotiäitien sosiaaliluokka pysyi kauan keinotekoisesti alhaisena. Opposition se otettava mukaan laskelmissa, leskeneläke ja peritty omaisuus ovat lain voimaisia. Varttuvien kasvatus on tehty jo aikaisemmin. Taas tulemme siihen, että vierasmaalaisia meidän on pakko sietää. Jos emme niitä tänne laske, joutuuko koko alustamme holhouksen piiriin? Valtiokonttorilla on silloin ainoana se "iso pussi". Mikäli ison rahan haltija päättää, pakkotoimet selvittävät kyllä helposti pienet riitaisuudet. Alustan täytyy olla yhtenäinen ja halukas kaikille uusille ajatuksille. Mistä oppositio ottaa silloin  ne työntekijät, joka korvaavat pelkkien kotiäitien työt? Aika oli silloin toinen, niin helposti sanotaan. En katehdi ny

Tulva

Eilisiltainen YLEn japanilainen tutkimus maan vajoamisesta ja tulvasta,  jonka hirmumyrsky saattaa aiheuttaa, oli järkyttävä. Viileän Pohjolan asukkina en voinut peittää ajatuksiani jatkolta. Vaikka japanilaiset olivat pääpainotteisesti keskittyneet omaan maahansa, myös kodilta tuntuvat pohjoiset valtiot vilahtivat näkyviin. Reilusti yli sata valtiota kokee maanjäristyksen. Sitä seuraavat tulvat. maa vaipuu pohjaveden karatessa syvemmälle ja muutenkin tuhot ovat valtavat. Pohjoismaita pidettiin tutkimuksessa suhteellisen vakaina, verrattuna siihen, mitä maapallo pahimmillaan kokee. Ilmiö  on kahdensuuntainen: rauhallisimpaan maapallon osaan tulee sekä yritysten että väestön siirtymää. Jos maapallon tärveltyminen ihmisten aiheuttamana jatkuu, tuho iskee satama-alueelle. Ne kun ovat matalalle sijoituksensa kautta ensimmäisessä vaaravyökkeessä. Miten käy aikanaan meidän omien satamiemme? Merikeskus Vellamon? Minua on jo useissa kirjoituksissani ärsyttänyt se, ettei Kymenlaakso pikku r

Liikenne

Hauskaa asua paikassa, jossa voi tehdä havaintoja ihan omin silmin. Silloin tällöin tulee pysähdyttyä ikkunan äreen. Tänään aamulla jo ennen kuuttatta lisää unta kaipaavat silmäni pysäyhtyivät epänormaalilta näyttävään autovilinään, joka kulki idästä länteen. Yleensä pieniä, kaiketi vähäpäästöisiä ajoneuvoja, mutta pieniä kooltaan, muutama työkone, joukossa joku raskaslastinen kuorma-auto. Kookkaat lastit matkalla luultavasti satamaan. Toimeliaisuutta riitti moottoritiellä parhaimmillaan. Numeroihminen havahtui, liikennevilinä herätti uusia kysymyksiä ja - arvelua. Miksi kaikki ajoneuvot matkasivat samaan suuntaan? Mikä veti liikennettä yhteen kohteeseen? Pienten ajoneuvojen runsaus täytyi johtaa johonkin tiettyyn paikkaan. Myyntiväen päivittäinen osuus korostui, mutta ajatus takertui heti alkuun. Ei myyjien kelloaika ole nyt tulla. Yleensä ne tulivat työpaikalleen melko valmiina, ainakin mitä pukeutumiseen tuli. Ajoneuvojen vaatimaton koko ja laatu ratkaisi jotain; pienipalkkaiset

Valinta

Kaupunginjohtajan vaali on kaikille kansalaisille tärkeä. Viimeksi nimitys muutamasta tehokkaimmasta, osui nykyiseen, virkapäiviään pian lopettelevaan. Valintaryhmä neuvotteli kauan, mutta yksi monesta ehdosta kävi kaikkein kirkkaimmaksi: valitun piti olla sosiaalidemokraatti. Miten maailman myllerryksessä näillä eväillä sitten on pärjätty, sitä parhaillaan pohditaan eri puolueiden toimistoissa. Lähestyvät vaalit kun uhkaavat ja äänestäjiä aletaan taas pelätä. Tällä kerralla puolueuskollisuus ja -jäsenyys eivät ratkaisse. Olemme sitä mitä olemme. Nyt katseemme on suunnattava tulevaisuuteen ja taaskin me tiputtelemme erilaisia punnuksia hakijoiden vaakakuppeihin. Me tiedämme koko maakuntamme tilan, mutta vain siltä alustalta meidän on pakko ponnistaa. Kouvola on jo valinnut omansa johtajaratkaisun, meillä parhaillaan pohditaan. Hakijoita ja halukkaita kyllä riittää. Tehköön valinnan ryhmä tai valtuusto, tärkeimmän alustan   koolla - silloin koko maakunta mukana. Sillä on oma merkityks