Siirry pääsisältöön

Tulva

Eilisiltainen YLEn japanilainen tutkimus maan vajoamisesta ja tulvasta, jonka hirmumyrsky saattaa aiheuttaa, oli järkyttävä. Viileän Pohjolan asukkina en voinut peittää ajatuksiani jatkolta. Vaikka japanilaiset olivat pääpainotteisesti keskittyneet omaan maahansa, myös kodilta tuntuvat pohjoiset valtiot vilahtivat näkyviin. Reilusti yli sata valtiota kokee maanjäristyksen. Sitä seuraavat tulvat. maa vaipuu pohjaveden karatessa syvemmälle ja muutenkin tuhot ovat valtavat.

Pohjoismaita pidettiin tutkimuksessa suhteellisen vakaina, verrattuna siihen, mitä maapallo pahimmillaan kokee. Ilmiö  on kahdensuuntainen: rauhallisimpaan maapallon osaan tulee sekä yritysten että väestön siirtymää. Jos maapallon tärveltyminen ihmisten aiheuttamana jatkuu, tuho iskee satama-alueelle. Ne kun ovat matalalle sijoituksensa kautta ensimmäisessä vaaravyökkeessä. Miten käy aikanaan meidän omien satamiemme? Merikeskus Vellamon?

Minua on jo useissa kirjoituksissani ärsyttänyt se, ettei Kymenlaakso pikku riidoiltaan kykene käyttämään niitä etuja, silloin kun ne vielä ovat mahdollisia. Kun väki täällä vähenee, uutta tulee tilalle. Joko Afrikasta tai muualta, mistä elämä nyt nähdyn tutkimuksen mukaan, on jopa sammahtamassa. Puoluejakautumaan se ainakin tulee vaikuttamaan. Mitä eduskunnassa silloin puhutaan, sitä voimme vain arvailla.

Tulevaisuus on siis iso kysymysmerkki. Tekee mieli yhtyä Kymen Sanomien mielipidekirjoittajan tekstiin: jossain mielessä Kotkan kaupunginjohtajan valinta on kuin noppapeliä. Kuka noista valinnan kohteista arvaa, mitä tulemassa on. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuusankoskelaiset joutuvat olemaan yhtä paljon kotkalaisia kuin kotkalaiset kouvolalaisia. Aikaa se vie, mutta maapallo pyörii ja samalla kokee uutta. Sopuisan hengen toiveissa me elämme ja kuolemme. Paljon vielä tulemme taipumaan.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…