Siirry pääsisältöön

Tulva

Eilisiltainen YLEn japanilainen tutkimus maan vajoamisesta ja tulvasta, jonka hirmumyrsky saattaa aiheuttaa, oli järkyttävä. Viileän Pohjolan asukkina en voinut peittää ajatuksiani jatkolta. Vaikka japanilaiset olivat pääpainotteisesti keskittyneet omaan maahansa, myös kodilta tuntuvat pohjoiset valtiot vilahtivat näkyviin. Reilusti yli sata valtiota kokee maanjäristyksen. Sitä seuraavat tulvat. maa vaipuu pohjaveden karatessa syvemmälle ja muutenkin tuhot ovat valtavat.

Pohjoismaita pidettiin tutkimuksessa suhteellisen vakaina, verrattuna siihen, mitä maapallo pahimmillaan kokee. Ilmiö  on kahdensuuntainen: rauhallisimpaan maapallon osaan tulee sekä yritysten että väestön siirtymää. Jos maapallon tärveltyminen ihmisten aiheuttamana jatkuu, tuho iskee satama-alueelle. Ne kun ovat matalalle sijoituksensa kautta ensimmäisessä vaaravyökkeessä. Miten käy aikanaan meidän omien satamiemme? Merikeskus Vellamon?

Minua on jo useissa kirjoituksissani ärsyttänyt se, ettei Kymenlaakso pikku riidoiltaan kykene käyttämään niitä etuja, silloin kun ne vielä ovat mahdollisia. Kun väki täällä vähenee, uutta tulee tilalle. Joko Afrikasta tai muualta, mistä elämä nyt nähdyn tutkimuksen mukaan, on jopa sammahtamassa. Puoluejakautumaan se ainakin tulee vaikuttamaan. Mitä eduskunnassa silloin puhutaan, sitä voimme vain arvailla.

Tulevaisuus on siis iso kysymysmerkki. Tekee mieli yhtyä Kymen Sanomien mielipidekirjoittajan tekstiin: jossain mielessä Kotkan kaupunginjohtajan valinta on kuin noppapeliä. Kuka noista valinnan kohteista arvaa, mitä tulemassa on. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuusankoskelaiset joutuvat olemaan yhtä paljon kotkalaisia kuin kotkalaiset kouvolalaisia. Aikaa se vie, mutta maapallo pyörii ja samalla kokee uutta. Sopuisan hengen toiveissa me elämme ja kuolemme. Paljon vielä tulemme taipumaan.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...