Siirry pääsisältöön

Tulva

Eilisiltainen YLEn japanilainen tutkimus maan vajoamisesta ja tulvasta, jonka hirmumyrsky saattaa aiheuttaa, oli järkyttävä. Viileän Pohjolan asukkina en voinut peittää ajatuksiani jatkolta. Vaikka japanilaiset olivat pääpainotteisesti keskittyneet omaan maahansa, myös kodilta tuntuvat pohjoiset valtiot vilahtivat näkyviin. Reilusti yli sata valtiota kokee maanjäristyksen. Sitä seuraavat tulvat. maa vaipuu pohjaveden karatessa syvemmälle ja muutenkin tuhot ovat valtavat.

Pohjoismaita pidettiin tutkimuksessa suhteellisen vakaina, verrattuna siihen, mitä maapallo pahimmillaan kokee. Ilmiö  on kahdensuuntainen: rauhallisimpaan maapallon osaan tulee sekä yritysten että väestön siirtymää. Jos maapallon tärveltyminen ihmisten aiheuttamana jatkuu, tuho iskee satama-alueelle. Ne kun ovat matalalle sijoituksensa kautta ensimmäisessä vaaravyökkeessä. Miten käy aikanaan meidän omien satamiemme? Merikeskus Vellamon?

Minua on jo useissa kirjoituksissani ärsyttänyt se, ettei Kymenlaakso pikku riidoiltaan kykene käyttämään niitä etuja, silloin kun ne vielä ovat mahdollisia. Kun väki täällä vähenee, uutta tulee tilalle. Joko Afrikasta tai muualta, mistä elämä nyt nähdyn tutkimuksen mukaan, on jopa sammahtamassa. Puoluejakautumaan se ainakin tulee vaikuttamaan. Mitä eduskunnassa silloin puhutaan, sitä voimme vain arvailla.

Tulevaisuus on siis iso kysymysmerkki. Tekee mieli yhtyä Kymen Sanomien mielipidekirjoittajan tekstiin: jossain mielessä Kotkan kaupunginjohtajan valinta on kuin noppapeliä. Kuka noista valinnan kohteista arvaa, mitä tulemassa on. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuusankoskelaiset joutuvat olemaan yhtä paljon kotkalaisia kuin kotkalaiset kouvolalaisia. Aikaa se vie, mutta maapallo pyörii ja samalla kokee uutta. Sopuisan hengen toiveissa me elämme ja kuolemme. Paljon vielä tulemme taipumaan.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…