Siirry pääsisältöön

Tulva

Eilisiltainen YLEn japanilainen tutkimus maan vajoamisesta ja tulvasta, jonka hirmumyrsky saattaa aiheuttaa, oli järkyttävä. Viileän Pohjolan asukkina en voinut peittää ajatuksiani jatkolta. Vaikka japanilaiset olivat pääpainotteisesti keskittyneet omaan maahansa, myös kodilta tuntuvat pohjoiset valtiot vilahtivat näkyviin. Reilusti yli sata valtiota kokee maanjäristyksen. Sitä seuraavat tulvat. maa vaipuu pohjaveden karatessa syvemmälle ja muutenkin tuhot ovat valtavat.

Pohjoismaita pidettiin tutkimuksessa suhteellisen vakaina, verrattuna siihen, mitä maapallo pahimmillaan kokee. Ilmiö  on kahdensuuntainen: rauhallisimpaan maapallon osaan tulee sekä yritysten että väestön siirtymää. Jos maapallon tärveltyminen ihmisten aiheuttamana jatkuu, tuho iskee satama-alueelle. Ne kun ovat matalalle sijoituksensa kautta ensimmäisessä vaaravyökkeessä. Miten käy aikanaan meidän omien satamiemme? Merikeskus Vellamon?

Minua on jo useissa kirjoituksissani ärsyttänyt se, ettei Kymenlaakso pikku riidoiltaan kykene käyttämään niitä etuja, silloin kun ne vielä ovat mahdollisia. Kun väki täällä vähenee, uutta tulee tilalle. Joko Afrikasta tai muualta, mistä elämä nyt nähdyn tutkimuksen mukaan, on jopa sammahtamassa. Puoluejakautumaan se ainakin tulee vaikuttamaan. Mitä eduskunnassa silloin puhutaan, sitä voimme vain arvailla.

Tulevaisuus on siis iso kysymysmerkki. Tekee mieli yhtyä Kymen Sanomien mielipidekirjoittajan tekstiin: jossain mielessä Kotkan kaupunginjohtajan valinta on kuin noppapeliä. Kuka noista valinnan kohteista arvaa, mitä tulemassa on. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuusankoskelaiset joutuvat olemaan yhtä paljon kotkalaisia kuin kotkalaiset kouvolalaisia. Aikaa se vie, mutta maapallo pyörii ja samalla kokee uutta. Sopuisan hengen toiveissa me elämme ja kuolemme. Paljon vielä tulemme taipumaan.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...