Siirry pääsisältöön

Teollisuuskaupunki

Monet kaupungit pitävät kiinni vanhasta, kultaisesta menneisyydestään. Vanha forssalainenkin totuuskin silloin kelpaa. Kotkassa se on merkinnyt jatkuvaa velanottoa-toiveena, että joskus menneisyys muuttuisi tulevaisuudeksi. Kun näin ei ole käynyt, vanhaa omaisuutta on jouduttu vaihtamaan rahaksi tietäen, että raja siinäkin tulee joskus vastaan. Näin savupiiput sammuvat, teollisuus hiipuu ja väki tehtaissa vähentyy velan ja globalisaation vuoksi.

Koska toinen kaupungin kärkitoiminta, tuplasatama, kuitenkin on ollut suhteellisen kannattava, uudistuvasta teollisuuskaupungin maineesta on haluttu, vaikka vippaskonsteilla, pitää kiinni. Viime viikkoisessa SK:ssa tietokirjailija Osmo Soininvaara kiinnitti huomiota kaupunkien kehitykseen, joka osui meikäläisiin olosuhteisiin kuin naulan kantaan. Moni kaupunki on jo ehtinyt kirkkaaseen muutostilaan. Artikkeli kysyykin provokatiivisesti, ollako City vai vain kaupunki?

Kirjoittaja laskee Kotkamme keskisuureksi, ex-teollisuuskaupungiksi. Yliopistot ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Mitä asukaslukumäärään tulee. näistä kehittyvät ovat kaikkein keskeisimpiä. Vain neljäsosa asuu muualla. Kuitenkin tynkä-Suomessa toimii jopa kolme (3 !) yliopistoa. Mitä ajatuksia tämä herättää? Mitkä ovat vaihtoehdot, jos vaikka yrittäjäksi aikova perustaa tuotteensa korkean osaamisen idealle?

Kaakkoisen Suomen on todettava kehitys, jonka ajurina istuuu nykyisyydestä täysin poikkeava elämä. Halutaanko kävellä asfaltilla, osallistua tapahtumiin ja tehdä kaikenlaista urbaania, mitäkuviteltu kulttuurikin edellyttää ja - tehdä sen vielä kannattavasti. Osa Kaakkois-Suomen väestä muuttaa joka tapauksessa Helsinkiin tai - länteen. Tänne uhkaa silloin jäädä, jonka joku kyllä tulee täytämään. Kuka täyttää? Vaihtoehtoja?

Mutta laitetaan sitä ennen koko Kaakkois-Suomi leveillä hartijoilla kuntoon! Silloin meillä on oma yliopisto, kaksi erillistä satamaa ja kohta, uuden moottoritien valmistuttua, idästä tulviva turismi! Siinä on vain yksi paha puoli, tarvitsemme välttämättä myös vierasta rahaa. Seisomme suurten kysymysten edessä. Kuka kaupunginjohtajan virkaa hakeneista hallitsee seireenien kielen, joka avaa "suuren pussin" ja auttaa meidät tulevaisuudessa city-kansalaisiksi? Me odotamme uutta kaupunginjohtajaa.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Projekti

Kaupungilla kiertelee mehevä huhu. Se pakotti taas istumaan koneen ääreen. Sanotaan että Lindelöf jättäisi kaupunginjohtajan tehtävät, mutta siirtyisi johtamaan koko Old Port -projektia! Huhu vaikuttaa siinä määrin uskottavalta, että lankesin ajattelemaan asiaa peräti demokratian kannalta. Enemmistö lienee nyt saanut kaiken, mitä nykyinen kaupunginjohtaja pystyy antamaan. Pikaisesti eläkkeelle potkaisevia löytyy kaikista merkittävistä puolueista.

Enemmistö eläkkeelle toivottavista ainakin vannoo demokratian nimeen. Mitä seuraisi, jos kansanvaltaa karkeasti rikottaisiin? Mikä puolue rohkenisi demokratiaa rikkomaan? Valtuustoa on käännytetty ennenkin. Asetetaan ensiksi pienehkö summa kuin poliittiseksi syötiksi. Kun se suunnitteluun tai muuhun on käytetty, jatkoa seuraa: jos tämä raha on jo mennyt, vain hullu jättää koko projektin toteuttamatta. Yksinkertaisella tavalla synnytetään puolueissa hajaannusta ja riitaa.

Huhu on huhu, niin kauan kuin sen todelliset yksityiskohdat tulevat jul…

Valinta

Kaupunginjohtajan vaali on kaikille kansalaisille tärkeä. Viimeksi nimitys muutamasta tehokkaimmasta, osui nykyiseen, virkapäiviään pian lopettelevaan. Valintaryhmä neuvotteli kauan, mutta yksi monesta ehdosta kävi kaikkein kirkkaimmaksi: valitun piti olla sosiaalidemokraatti. Miten maailman myllerryksessä näillä eväillä sitten on pärjätty, sitä parhaillaan pohditaan eri puolueiden toimistoissa. Lähestyvät vaalit kun uhkaavat ja äänestäjiä aletaan taas pelätä. Tällä kerralla puolueuskollisuus ja -jäsenyys eivät ratkaisse.

Olemme sitä mitä olemme. Nyt katseemme on suunnattava tulevaisuuteen ja taaskin me tiputtelemme erilaisia punnuksia hakijoiden vaakakuppeihin. Me tiedämme koko maakuntamme tilan, mutta vain siltä alustalta meidän on pakko ponnistaa. Kouvola on jo valinnut omansa johtajaratkaisun, meillä parhaillaan pohditaan. Hakijoita ja halukkaita kyllä riittää. Tehköön valinnan ryhmä tai valtuusto, tärkeimmän alustan  koolla - silloin koko maakunta mukana. Sillä on oma merkityksen…

Naiskaupunginjohtaja..?

Yli kolmestasadasta vain 65 kuntaa johtaa nainen, mutta suurten  kaupunkien johtajissa nainen on edelleen harvinaisuus. Vain kahdeksan prosenttia valitaan, eniten pienten kuntien johtoon. Tutkimuksen mukaan jää liian usein, hyvin perusteltu hakemus lähettämättä, koska naiset  ovat kyvyistään epävarmoja. Joskus hakijaluetteloita simäillessä harmittaa, ettei molempia hyvin koulutettuja sukupuolia ole mukana. Miksi kaikki kykenevät ja koulutetut eivät hakeneet?

Laaja-alaisesti pitäisi saada hakemuksia, jotta todella voitaisiin tehdä vertailuja parhaista hakijoista. Kaupunginjohtajan työ on kovaa ja vaatii itseluottamusta. Se toki tiedetään. Naisista niitä ominaisuksia kyllä löytyy.  Sen osoittavat mm. monet tieteelliset tutkimukset, joita yhteiskunnan johtamisesta, yhä tiheämmin julkaistaan. Koulutusta hakutilanteessa on korostettava. Naisia vähemmän koulutetut miehet tulevat silloin myös nykyistä tarkemmin puntariin?

Korkeakoulutus ja yhteiskunnan suurten yksiköiden johtaminen kuitenkin…