Siirry pääsisältöön

Teollisuuskaupunki

Monet kaupungit pitävät kiinni vanhasta, kultaisesta menneisyydestään. Vanha forssalainenkin totuuskin silloin kelpaa. Kotkassa se on merkinnyt jatkuvaa velanottoa-toiveena, että joskus menneisyys muuttuisi tulevaisuudeksi. Kun näin ei ole käynyt, vanhaa omaisuutta on jouduttu vaihtamaan rahaksi tietäen, että raja siinäkin tulee joskus vastaan. Näin savupiiput sammuvat, teollisuus hiipuu ja väki tehtaissa vähentyy velan ja globalisaation vuoksi.

Koska toinen kaupungin kärkitoiminta, tuplasatama, kuitenkin on ollut suhteellisen kannattava, uudistuvasta teollisuuskaupungin maineesta on haluttu, vaikka vippaskonsteilla, pitää kiinni. Viime viikkoisessa SK:ssa tietokirjailija Osmo Soininvaara kiinnitti huomiota kaupunkien kehitykseen, joka osui meikäläisiin olosuhteisiin kuin naulan kantaan. Moni kaupunki on jo ehtinyt kirkkaaseen muutostilaan. Artikkeli kysyykin provokatiivisesti, ollako City vai vain kaupunki?

Kirjoittaja laskee Kotkamme keskisuureksi, ex-teollisuuskaupungiksi. Yliopistot ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Mitä asukaslukumäärään tulee. näistä kehittyvät ovat kaikkein keskeisimpiä. Vain neljäsosa asuu muualla. Kuitenkin tynkä-Suomessa toimii jopa kolme (3 !) yliopistoa. Mitä ajatuksia tämä herättää? Mitkä ovat vaihtoehdot, jos vaikka yrittäjäksi aikova perustaa tuotteensa korkean osaamisen idealle?

Kaakkoisen Suomen on todettava kehitys, jonka ajurina istuuu nykyisyydestä täysin poikkeava elämä. Halutaanko kävellä asfaltilla, osallistua tapahtumiin ja tehdä kaikenlaista urbaania, mitäkuviteltu kulttuurikin edellyttää ja - tehdä sen vielä kannattavasti. Osa Kaakkois-Suomen väestä muuttaa joka tapauksessa Helsinkiin tai - länteen. Tänne uhkaa silloin jäädä, jonka joku kyllä tulee täytämään. Kuka täyttää? Vaihtoehtoja?

Mutta laitetaan sitä ennen koko Kaakkois-Suomi leveillä hartijoilla kuntoon! Silloin meillä on oma yliopisto, kaksi erillistä satamaa ja kohta, uuden moottoritien valmistuttua, idästä tulviva turismi! Siinä on vain yksi paha puoli, tarvitsemme välttämättä myös vierasta rahaa. Seisomme suurten kysymysten edessä. Kuka kaupunginjohtajan virkaa hakeneista hallitsee seireenien kielen, joka avaa "suuren pussin" ja auttaa meidät tulevaisuudessa city-kansalaisiksi? Me odotamme uutta kaupunginjohtajaa.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...