Siirry pääsisältöön

Teollisuuskaupunki

Monet kaupungit pitävät kiinni vanhasta, kultaisesta menneisyydestään. Vanha forssalainenkin totuuskin silloin kelpaa. Kotkassa se on merkinnyt jatkuvaa velanottoa-toiveena, että joskus menneisyys muuttuisi tulevaisuudeksi. Kun näin ei ole käynyt, vanhaa omaisuutta on jouduttu vaihtamaan rahaksi tietäen, että raja siinäkin tulee joskus vastaan. Näin savupiiput sammuvat, teollisuus hiipuu ja väki tehtaissa vähentyy velan ja globalisaation vuoksi.

Koska toinen kaupungin kärkitoiminta, tuplasatama, kuitenkin on ollut suhteellisen kannattava, uudistuvasta teollisuuskaupungin maineesta on haluttu, vaikka vippaskonsteilla, pitää kiinni. Viime viikkoisessa SK:ssa tietokirjailija Osmo Soininvaara kiinnitti huomiota kaupunkien kehitykseen, joka osui meikäläisiin olosuhteisiin kuin naulan kantaan. Moni kaupunki on jo ehtinyt kirkkaaseen muutostilaan. Artikkeli kysyykin provokatiivisesti, ollako City vai vain kaupunki?

Kirjoittaja laskee Kotkamme keskisuureksi, ex-teollisuuskaupungiksi. Yliopistot ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Mitä asukaslukumäärään tulee. näistä kehittyvät ovat kaikkein keskeisimpiä. Vain neljäsosa asuu muualla. Kuitenkin tynkä-Suomessa toimii jopa kolme (3 !) yliopistoa. Mitä ajatuksia tämä herättää? Mitkä ovat vaihtoehdot, jos vaikka yrittäjäksi aikova perustaa tuotteensa korkean osaamisen idealle?

Kaakkoisen Suomen on todettava kehitys, jonka ajurina istuuu nykyisyydestä täysin poikkeava elämä. Halutaanko kävellä asfaltilla, osallistua tapahtumiin ja tehdä kaikenlaista urbaania, mitäkuviteltu kulttuurikin edellyttää ja - tehdä sen vielä kannattavasti. Osa Kaakkois-Suomen väestä muuttaa joka tapauksessa Helsinkiin tai - länteen. Tänne uhkaa silloin jäädä, jonka joku kyllä tulee täytämään. Kuka täyttää? Vaihtoehtoja?

Mutta laitetaan sitä ennen koko Kaakkois-Suomi leveillä hartijoilla kuntoon! Silloin meillä on oma yliopisto, kaksi erillistä satamaa ja kohta, uuden moottoritien valmistuttua, idästä tulviva turismi! Siinä on vain yksi paha puoli, tarvitsemme välttämättä myös vierasta rahaa. Seisomme suurten kysymysten edessä. Kuka kaupunginjohtajan virkaa hakeneista hallitsee seireenien kielen, joka avaa "suuren pussin" ja auttaa meidät tulevaisuudessa city-kansalaisiksi? Me odotamme uutta kaupunginjohtajaa.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…