Siirry pääsisältöön

Teollisuuskaupunki

Monet kaupungit pitävät kiinni vanhasta, kultaisesta menneisyydestään. Vanha forssalainenkin totuuskin silloin kelpaa. Kotkassa se on merkinnyt jatkuvaa velanottoa-toiveena, että joskus menneisyys muuttuisi tulevaisuudeksi. Kun näin ei ole käynyt, vanhaa omaisuutta on jouduttu vaihtamaan rahaksi tietäen, että raja siinäkin tulee joskus vastaan. Näin savupiiput sammuvat, teollisuus hiipuu ja väki tehtaissa vähentyy velan ja globalisaation vuoksi.

Koska toinen kaupungin kärkitoiminta, tuplasatama, kuitenkin on ollut suhteellisen kannattava, uudistuvasta teollisuuskaupungin maineesta on haluttu, vaikka vippaskonsteilla, pitää kiinni. Viime viikkoisessa SK:ssa tietokirjailija Osmo Soininvaara kiinnitti huomiota kaupunkien kehitykseen, joka osui meikäläisiin olosuhteisiin kuin naulan kantaan. Moni kaupunki on jo ehtinyt kirkkaaseen muutostilaan. Artikkeli kysyykin provokatiivisesti, ollako City vai vain kaupunki?

Kirjoittaja laskee Kotkamme keskisuureksi, ex-teollisuuskaupungiksi. Yliopistot ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Mitä asukaslukumäärään tulee. näistä kehittyvät ovat kaikkein keskeisimpiä. Vain neljäsosa asuu muualla. Kuitenkin tynkä-Suomessa toimii jopa kolme (3 !) yliopistoa. Mitä ajatuksia tämä herättää? Mitkä ovat vaihtoehdot, jos vaikka yrittäjäksi aikova perustaa tuotteensa korkean osaamisen idealle?

Kaakkoisen Suomen on todettava kehitys, jonka ajurina istuuu nykyisyydestä täysin poikkeava elämä. Halutaanko kävellä asfaltilla, osallistua tapahtumiin ja tehdä kaikenlaista urbaania, mitäkuviteltu kulttuurikin edellyttää ja - tehdä sen vielä kannattavasti. Osa Kaakkois-Suomen väestä muuttaa joka tapauksessa Helsinkiin tai - länteen. Tänne uhkaa silloin jäädä, jonka joku kyllä tulee täytämään. Kuka täyttää? Vaihtoehtoja?

Mutta laitetaan sitä ennen koko Kaakkois-Suomi leveillä hartijoilla kuntoon! Silloin meillä on oma yliopisto, kaksi erillistä satamaa ja kohta, uuden moottoritien valmistuttua, idästä tulviva turismi! Siinä on vain yksi paha puoli, tarvitsemme välttämättä myös vierasta rahaa. Seisomme suurten kysymysten edessä. Kuka kaupunginjohtajan virkaa hakeneista hallitsee seireenien kielen, joka avaa "suuren pussin" ja auttaa meidät tulevaisuudessa city-kansalaisiksi? Me odotamme uutta kaupunginjohtajaa.













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist