Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2017.

Media

Tiedot läpinäkyviksi on veronmaksajien ehdoton vaatimus. Näin ovat kaikki puolueet vaatineet, jo vuosikausia. Niin suurissa kuin pienissäkin valtioissa. Onko maksajan ääntä kuultu ja toimitaanko sen mukaisesti? Kyllä media parhaansa yrittää, mutta kun demokratiassa välttämättömät "seuraavat vaalit" lähestyvät, sävy saattaa värittyä. Yleensä se kääntyy jokseenkin huomaamatta. Some on sitä paitsi tuonut uuden puolustautumisen suunnan. Ns.demokratian häiriköt ovat lisääntyneet. Lehdellä kuin lehdellä on linjansa. Pääkirjoituksia sorvaavat tavallisesti kokeneet kirjoittajat. He väistelevät kirjoituksissaan taidolla suurimmat häiriköt, jotka vaalien lähestyessä kasvavat kuin rikkaruohot. Jopa pääkirjoittajiksi tarjoutuvat tuntevat kykynsä riittävän oman uskomuksensa julistukseen. Uskomuksia riittää, mutta demokratia pääsääntöisesti säilyy. Toivottavasti julkaisijat muistavat poliittisen ilmaston muutuessa omat keskenään kehitetyt sääntönsä. Eräässä suhteessa media pysyy vanhan

Bluffi

Ihmiset uskovat monenlaisiin asioita. Monimutkaisessa maailmassa uskominen on yhä yleisempää. Tolkuttajia kyllä riittää. Tämän päivän HS kyllä hätkähdytti näkökulmallaan. Se puhui bluffina, brexitistä. Väitti että nyt valheiden mittakaava alkaa tulla esiin. Todelliset neuvottelut Brysselissä alkavat viimein. Väite kuului, että noin sata brexit-neuvottelijaa papereineen on saapunut kuulemaan, mitä EU tulee erosta vaatimaan. Summa lienee hätkähdyttävä, ehkä setelikasaltaan 100 mrd:n luokkaa. Britit tietenkin puolustavat oman äänestyksensä tulosta. Kun he ensimmäisen kerran tutustuivat EU:n papereihin, he nimittivät EU:n vaatimuksia "kiristykseksi" ja toivottivat koko Euroopan yhteisön "suksimaan kuuseen". Jotkut sikäläiset poliitikot olivat sitä mieltä, ettei saarivaltakunnan pidä maksaa penniäkään erostaan. Sitä vastoin kaikki brexitillä säästvät varat täytyy panna sairaanhoitajien palkkoihin, kipulääkkeisiin ja stetoskooppeihin. Yli kolmesataa puntaa joka viikko.

Kiusaajat

Numeroväkeä ei voi pitää kiusantekijöinä. Niitä ovat aivan muut: hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja sellaiset. Numeroväki liikkuu tänään sillä alueella, joka suorastaan kihelmöi kehumista: laivamiehistöt kokivat uutta, löysivät oikean sataman, matkustajat onnistuivat valinnoissaan, puistot  pullistelivat istujia ennätystäynnä, vaikka Kotkan lisäksi, tarjolla oli vaikka mitä kesäohjelmaa. Selänne kävi, joku tämän ihmesuomalaisen bongasi superviikonloppuna. Rentoutta oli ilmassa, terassikalja maistui. Kyllä numeroväki jotain jäi vaille. Kun talousarvion loppusummasta ensin vähennetään kaikkein tärkein, ns. sähköraha,  riemuvoiton laatu Meripäivien kokokuvasta vasta paljastuu. Mitä isot matkustajalaivat ovat tuoneet. tulosta? Millä hinnalla laivat tyhjensivät septitankkinsa Kotkaan? Miten kauppa on käynyt.? Pasaati? Miten pääsyliput menivät eri tilaisuuksissa? Iso kuva superviikonlopusta vasta tarkoilla omilla tiedoilla . Hiukan kiusallista historian penkomista, mutta totuutta etsitä

Areena

Oikea kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Loikkanen toteaa HS:ssa esimerkein, miten suomalaiset tuntevat nykyisin, KHL:n kautena, enemmän venäläiskaupunkeja kuin ennen. Samoin suomalaisjoukkueet osataan yleensä nopeasti yhdistää niiden kotipaikkakuntaan. Urheilu ja urheilukulttuuri siis synnyttää  kunnan vetovoimatekijän. Mutta kyse on silloin suurista, kasvavista kunnista, Tampere esimerkkinä. Kunnan kansainvälisyys vetää myös puoleensa asumispaikkaa etsiviä ihmisiä. Sekä urheilu että kulttuuri ovat emeritusprofessorin mielestä vetovoimatekijöitä. Mutta talousvaikutuksia voidaan myös liioitella. Onko koripallomenestys aikanaan tuonut Kotkaan  lisää asukkaita? Onko äskettäin, toisen nousevan urheilumuodon - lentopallon - karhulalainen kärkijoukkue maan korkeimmalla mestaruustasolla.saanut aikaan tiheitä asukasvirtoja? Vaikka vaikutusta ei tieteellisesti ole tutkittu, voidaan hatusta tempaisten sanoa, että vetovoimaa on korkeintaan vähän. Kotka ei siis ole kuulunut niihin kaupu

Laivamatkailu

Kaksi kansainvälistä risteilyalusta on kiinnittynyt Mussalon satamaan.  Viid en vuoden työn tuloksena matkailu on suurissa odotuksissa. Paljon riippuu siitä, ovatko rikkaisiin elämyksiin tuttuneet matkailijat olleet tyytyväisiä näkemäänsä. Osa meni Helsinkiin, moderneilla busseilla, osa jäi kiertoajelulle Kotkaan. Itä kokemaan? Melkoinen joukko matkustajisia jäi laivalle odottamaan vierailua miljoonakaupungissa. Huomiota herätti kaupunginjohtajan kertomus siitä, että jo viisi vuotta on risteilyalusten tuloa suunniteltu. On varattu lsituripaikat Pietarista, matkustettu ulkomaille useina tiimeinä, käyty laivayhtiöissä, suunniteltu ohjelmia sekä Helsingissä että Kotkassa. Käytetty Cursor Oy:n suosittelemia konsultteja ja muuta ammattiapua, satama on tarvinnut mainontaa, bussit laskuttavat omat kulunsa. On uskottu tulevaisuuteen tässä jatkuvasti myllerryksen maailmassa. Nyt numeromiehet kysyvät: paljonko matkustajia jäi laivalle? Kuinka suuri osa meni Helsinkiin antamatta ropoakaan pa

Vaalit

Vaalit on nuorelle tilaisuus murtautua valtaan.   Ellei pidä nykyistä toimintaa järkevänä, täytyy koota mielipiteelleen kannatusta. Se näyttätyy monelle alkavalle, nuorelle poliitikolle vaikeana. Vanhat jyrät ovat valloittaneet vaikuttajen paikat.  Kotkassa väestön väheneminen ja suuntana nimenomaan länsi ovat suunnaton vaaratekijä, yhdessä kaupungin heikon talouden kanssa, se pakottaa erikoiseen tarkkuuteen tulevissa vaaleissa. Miten työvoimamme lännettymistä ruvetaan estämään? Jokainen vallan huipulla, poliitikko tai virkahenkilö, vastaa asemassaan toiminnan laillisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Paljon mainittu perustuslaki takaa sen. Poliitiikan johtotehtävien edellytyksenä on vahva asema valinnoissa. Ongelmana ovat liian tunteikkaat ideologiat, jotka aika usein tunkeutuvat eri medioitten otsikoihin. Eivät ne jaksa seurata poliittista todellisuutta. Liian nuoria, liikaa vailla kokemusta? Läpimurtoja odotellaan. Kotkassa strategiasuunnittelu on usein tarponut ulkoa, lähinnä i

Purkaminen

Kotka on vanhanaikainen. Moni rakennus on niin kannattamaton, etteivät sen antamat tulot enää peitä äärimmäisyyteen tiukattuja menoja. Kuten tyhjät koulut. Purkupäätös edessä? On hyvin todennäköistä, että vasta esimerkin voima alkaa vaikuttaa. Kun raivaustraktorit aloittavat ensimmäisen rakennuksen hajoittamisessa, Ei pysähdytä varojen puuttuessa enää pelkästään inventoimaan purettavia, vaan huomataan, että tontistakin saadaan jotain. Aika luo uutta arkkitehtuuria. Teräs ja lasi muokkaavat näkymää. Huleveden kohoava verotus asettaa omia vaatimuksiaan. Tarkat saksalaiset ovat huomannneet, että taivaalta sataneella vedellä, tontin koolla, ja katon muodolla on saatavana etuja. Kerrokset ovat jo aikoja saaneet muodokseen korkeuden ja kapeuden, koska keskusta kaikkialla on tiheä. Germaaninen arkkitehtuuri etenee. Puntaroitavaksi vain jää, kuinka rohkeasti uutta luodaan. Kookkailta tuntuvia omakotitalojen tontteja ja tyhjiksi jääviä autosuojia yhdistellään kerrostalojen perustuksiksi. Ti

Professori

Ihmisten mielipiteet ovat kuin liekehtivä kirjo. Jos jokainen pitäisi pysyvinä omat mielipiteensä. olisi niiden hallinta helppoa  Mutta kun ohjaavia sanoja satelee monesta suunnasta, mielen ja ajatuksen kenttä sotkeutuu. Minun sisintäni sotki pahemman kerran HS:n vapaan kolumnistin, tietokirjailija Tommi Uschanovin kirjoitus. Se käsitteli suuntaa, jolla koko kansakunta saadaan onnellisimmaksi. Lukijalle hän soi yhden suunnan. Oikean? Yhdistin kirjoituksen erään professorin aatoksiin. Hän ehdotti rikkaiden verotuksen korottamista, jotta tasa-arvolle saataisiin tulevaisuudessa keskeisempi asema. Professorin ajatus tyrmättiin niputtamalla yhteen Venezuzla ja Norja. Mitä yhteistä niillä sitten on? Vastaus yllätti - öljy! Aine, jonka hinta on paljon vaihdellut. Rahaa tuli ensin 130 tynnyrin hinnalla, ovista ja ikkunoista. Nyt tilanne on melkoisesti muuttunut. Alle 50:llä eurolla tynnyrin hinta ei enää naurata. Kun jostain on löytyy öljyä, on kaksi perinteistä tapaa menetellä. Toinen on