Areena

Oikea kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Loikkanen toteaa HS:ssa esimerkein, miten suomalaiset tuntevat nykyisin, KHL:n kautena, enemmän venäläiskaupunkeja kuin ennen. Samoin suomalaisjoukkueet osataan yleensä nopeasti yhdistää niiden kotipaikkakuntaan. Urheilu ja urheilukulttuuri siis synnyttää  kunnan vetovoimatekijän. Mutta kyse on silloin suurista, kasvavista kunnista, Tampere esimerkkinä. Kunnan kansainvälisyys vetää myös puoleensa asumispaikkaa etsiviä ihmisiä.

Sekä urheilu että kulttuuri ovat emeritusprofessorin mielestä vetovoimatekijöitä. Mutta talousvaikutuksia voidaan myös liioitella. Onko koripallomenestys aikanaan tuonut Kotkaan  lisää asukkaita? Onko äskettäin, toisen nousevan urheilumuodon - lentopallon - karhulalainen kärkijoukkue maan korkeimmalla mestaruustasolla.saanut aikaan tiheitä asukasvirtoja? Vaikka vaikutusta ei tieteellisesti ole tutkittu, voidaan hatusta tempaisten sanoa, että vetovoimaa on korkeintaan vähän.

Kotka ei siis ole kuulunut niihin kaupunkeihin, jotka kulttuurista ja urheilusta olisivat kovin hyötyneet. Mieluummin kotkalaiset ovat luovuttaneet kansainvälisiä kykynuoriaan toisten joukkueisiin. Raha on ruvennut yhä enemmän liikuttamaan, ainakin ammattiurheilussa. Kyvyt on kuorttu pinnalta ja valmennus on keskittynyt yhä suurempiin kaupunkeihin. Oppilaitokset ovat valikoituneet sen mukaisesti. Sieltä kyllä löytyy huippuvalmennusta lähes jokaiseen urheilulajiin.

Valmennuksen taikasanana pidetään nykyisin keskittymistä. Tietävätkö nykyisestä nuorisostamme nousevat kyvyt, että silloisessa karhulalaisesessa miesten lentopallojoukkueessa pelasi itse maajoukkueen päävalmentaja ja että hänen johdollaan harjoiteltiin maaten tehtaan saunan lattialla juuri keskittymistä seuraavaan otteluun? Tietävätkö edes parhaat harrastajat, että jokin viikko sitten kaksi karhulalaisen lentopalloilijan paitanumeroa tallennettiin ikiajoiksi kattoon. Hall of Fame! Nais- ja mieslentopalloilijan. Se oli sentään jotain!