Siirry pääsisältöön

Vaalit

Vaalit on nuorelle tilaisuus murtautua valtaan.   Ellei pidä nykyistä toimintaa järkevänä, täytyy koota mielipiteelleen kannatusta. Se näyttätyy monelle alkavalle, nuorelle poliitikolle vaikeana. Vanhat jyrät ovat valloittaneet vaikuttajen paikat.  Kotkassa väestön väheneminen ja suuntana nimenomaan länsi ovat suunnaton vaaratekijä, yhdessä kaupungin heikon talouden kanssa, se pakottaa erikoiseen tarkkuuteen tulevissa vaaleissa. Miten työvoimamme lännettymistä ruvetaan estämään?

Jokainen vallan huipulla, poliitikko tai virkahenkilö, vastaa asemassaan toiminnan laillisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Paljon mainittu perustuslaki takaa sen. Poliitiikan johtotehtävien edellytyksenä on vahva asema valinnoissa. Ongelmana ovat liian tunteikkaat ideologiat, jotka aika usein tunkeutuvat eri medioitten otsikoihin. Eivät ne jaksa seurata poliittista todellisuutta. Liian nuoria, liikaa vailla kokemusta? Läpimurtoja odotellaan.

Kotkassa strategiasuunnittelu on usein tarponut ulkoa, lähinnä idästä tulevien toiveiden varassa. Ne ovat toinen toisensa jälkeen epäonnistuneet. Rahan pesua niissä on arveltu olevan vankasti mukana. Poliitikkojen kyvyt ja arvot ovat sopeutuneet korkeimman johdon tekemiin ratkaisuihin. Entä sitten? Jos Cursor ja sen suunnitelmat olisivat olleetkin kohdallaan? Siinä tapauksessa kaikki muukin olisi kolahtanut kassaan. Eikä kaupungin iso kuva olisi tämän päivän kaltainen. 

Kannattaa siis tulevissa vaaleissa etsiä poliitikkoa, joka arvaa oikein maailman myrskyt, jota ei raadollinen arki vie mukanaan. Etsitään sellaista, joka kielitaidossa, perustuslain tuntemuksessa, median hallinnassa ja rahoituksen ennakoinnissa osaa valita ne oikeat polut. Sellaiselta henkilöltä vaaditaan kovia. Pitää hallita samanaikasesti kirkkaat tosiasiat, käskeä ja tiukasti liittää yhteen kaiken asujaimiston yhteiset edut. Mahdetaanko löytää?

Toivotan kaikille kotkalaisille riemukasta superviikkoa!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist