Siirry pääsisältöön

Bluffi

Ihmiset uskovat monenlaisiin asioita. Monimutkaisessa maailmassa uskominen on yhä yleisempää. Tolkuttajia kyllä riittää. Tämän päivän HS kyllä hätkähdytti näkökulmallaan. Se puhui bluffina, brexitistä. Väitti että nyt valheiden mittakaava alkaa tulla esiin. Todelliset neuvottelut Brysselissä alkavat viimein. Väite kuului, että noin sata brexit-neuvottelijaa papereineen on saapunut kuulemaan, mitä EU tulee erosta vaatimaan. Summa lienee hätkähdyttävä, ehkä setelikasaltaan 100 mrd:n luokkaa.

Britit tietenkin puolustavat oman äänestyksensä tulosta. Kun he ensimmäisen kerran tutustuivat EU:n papereihin, he nimittivät EU:n vaatimuksia "kiristykseksi" ja toivottivat koko Euroopan yhteisön "suksimaan kuuseen". Jotkut sikäläiset poliitikot olivat sitä mieltä, ettei saarivaltakunnan pidä maksaa penniäkään erostaan. Sitä vastoin kaikki brexitillä säästvät varat täytyy panna sairaanhoitajien palkkoihin, kipulääkkeisiin ja stetoskooppeihin. Yli kolmesataa puntaa joka viikko. Kaunista!

Nyt kansanäänestyksessä lausuttujen valheiden mitta alkaa kuulemma paljastua. Mitään säästöä ei ole syntymässäkään. Raha on helpoimmin taskulaskimilla hahmotettavissa. Jotkut diplomaatit väittävät britittien olevan jopa bluffareita, eivät paljasta kättään ennen kuin on pakko. Neuvottelutaktiikkaa parhaimmillaan. Rahamies tai ei. Siirtomaavallasta on jo aikaa, rahat kyllä ovat melkoiselta osaltaan jo perilliset tuhlanneet.

Onko Britannian hallitus nyt kaaoksessa, sitä on vaikea arvioida. Jonkinlaisessa sekaannuksen tilassa se kuitenkin papereitaan selailee.Viimeisen tiedon mukaan elokuun lopulla sitten kuullaan, mihin britit ovat pohtineet, kun sanoivat eroavansa. Söivätkö he käärmesoppaa. Yhä useampi kuitenkin veikkaa, että neuvottelijoilla ei ollutkaan toistaiseksi mitään mandaattia puhua koko rahasta. Ovat setelit suuria. Toteutuuko brexit bluffina, sen näemme muutamien neuvottelujen jälkeen.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...