Siirry pääsisältöön

Bluffi

Ihmiset uskovat monenlaisiin asioita. Monimutkaisessa maailmassa uskominen on yhä yleisempää. Tolkuttajia kyllä riittää. Tämän päivän HS kyllä hätkähdytti näkökulmallaan. Se puhui bluffina, brexitistä. Väitti että nyt valheiden mittakaava alkaa tulla esiin. Todelliset neuvottelut Brysselissä alkavat viimein. Väite kuului, että noin sata brexit-neuvottelijaa papereineen on saapunut kuulemaan, mitä EU tulee erosta vaatimaan. Summa lienee hätkähdyttävä, ehkä setelikasaltaan 100 mrd:n luokkaa.

Britit tietenkin puolustavat oman äänestyksensä tulosta. Kun he ensimmäisen kerran tutustuivat EU:n papereihin, he nimittivät EU:n vaatimuksia "kiristykseksi" ja toivottivat koko Euroopan yhteisön "suksimaan kuuseen". Jotkut sikäläiset poliitikot olivat sitä mieltä, ettei saarivaltakunnan pidä maksaa penniäkään erostaan. Sitä vastoin kaikki brexitillä säästvät varat täytyy panna sairaanhoitajien palkkoihin, kipulääkkeisiin ja stetoskooppeihin. Yli kolmesataa puntaa joka viikko. Kaunista!

Nyt kansanäänestyksessä lausuttujen valheiden mitta alkaa kuulemma paljastua. Mitään säästöä ei ole syntymässäkään. Raha on helpoimmin taskulaskimilla hahmotettavissa. Jotkut diplomaatit väittävät britittien olevan jopa bluffareita, eivät paljasta kättään ennen kuin on pakko. Neuvottelutaktiikkaa parhaimmillaan. Rahamies tai ei. Siirtomaavallasta on jo aikaa, rahat kyllä ovat melkoiselta osaltaan jo perilliset tuhlanneet.

Onko Britannian hallitus nyt kaaoksessa, sitä on vaikea arvioida. Jonkinlaisessa sekaannuksen tilassa se kuitenkin papereitaan selailee.Viimeisen tiedon mukaan elokuun lopulla sitten kuullaan, mihin britit ovat pohtineet, kun sanoivat eroavansa. Söivätkö he käärmesoppaa. Yhä useampi kuitenkin veikkaa, että neuvottelijoilla ei ollutkaan toistaiseksi mitään mandaattia puhua koko rahasta. Ovat setelit suuria. Toteutuuko brexit bluffina, sen näemme muutamien neuvottelujen jälkeen.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…