Siirry pääsisältöön

Purkaminen

Kotka on vanhanaikainen. Moni rakennus on niin kannattamaton, etteivät sen antamat tulot enää peitä äärimmäisyyteen tiukattuja menoja. Kuten tyhjät koulut. Purkupäätös edessä? On hyvin todennäköistä, että vasta esimerkin voima alkaa vaikuttaa. Kun raivaustraktorit aloittavat ensimmäisen rakennuksen hajoittamisessa, Ei pysähdytä varojen puuttuessa enää pelkästään inventoimaan purettavia, vaan huomataan, että tontistakin saadaan jotain.

Aika luo uutta arkkitehtuuria. Teräs ja lasi muokkaavat näkymää. Huleveden kohoava verotus asettaa omia vaatimuksiaan. Tarkat saksalaiset ovat huomannneet, että taivaalta sataneella vedellä, tontin koolla, ja katon muodolla on saatavana etuja. Kerrokset ovat jo aikoja saaneet muodokseen korkeuden ja kapeuden, koska keskusta kaikkialla on tiheä. Germaaninen arkkitehtuuri etenee. Puntaroitavaksi vain jää, kuinka rohkeasti uutta luodaan. Kookkailta tuntuvia omakotitalojen tontteja ja tyhjiksi jääviä autosuojia yhdistellään kerrostalojen perustuksiksi.

Tietysti purku aiheuttaa menetyksiä. Uuden rakentaminen johtaa väistämättä omaisuuden uusjakoon. Tämähän ei ole mikää uusi vaihtoehto, uuteen on vain varauduttava ja sopeuduttava. Uusi aika luo uudet tekniikat. Länsi-Suomeen syntyy aina lisää työpaikkoja. Ja se jos mikä huolestuttaa. Täällä syntyy vain suunnitelmia, joiden toteutuminen ei ole lainkaan varmaa. Suomen väestö on tilastollisesti siirtymässä pääkaupunkiseudulle ja länteen.

Mikä on presidentti Putinin puheen sisältö, kun hän syyskesällä Savonlinnassa käy Oopperajuhlilla?
Mitä hän sanoo 100 -vuotiaalle Suomelle? Ojentaako hän meidän pidetylle presidenttiparillemme pelkkiä makoisia porkkanoita?  Kulttuuria? Tällä kertaa ehkä, toisena päivänä tulee sitten sitä toista. Mutta Kotka-raukan tulevaisuus näyttää köyhältä. Ruotsi nappasi suuren akkutehtaankin."Suomen suurimman meritapahtuman" kannattavuus on ehkä yliarvioitu. Muutama karnevaalipäivä ei tuloa tuota polttavaan tarpeeseen asti. Nähkää aika.








 .

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean