Siirry pääsisältöön

Kiusaajat

Numeroväkeä ei voi pitää kiusantekijöinä. Niitä ovat aivan muut: hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja sellaiset. Numeroväki liikkuu tänään sillä alueella, joka suorastaan kihelmöi kehumista: laivamiehistöt kokivat uutta, löysivät oikean sataman, matkustajat onnistuivat valinnoissaan, puistot  pullistelivat istujia ennätystäynnä, vaikka Kotkan lisäksi, tarjolla oli vaikka mitä kesäohjelmaa. Selänne kävi, joku tämän ihmesuomalaisen bongasi superviikonloppuna. Rentoutta oli ilmassa, terassikalja maistui.

Kyllä numeroväki jotain jäi vaille. Kun talousarvion loppusummasta ensin vähennetään kaikkein tärkein, ns. sähköraha,  riemuvoiton laatu Meripäivien kokokuvasta vasta paljastuu. Mitä isot matkustajalaivat ovat tuoneet. tulosta? Millä hinnalla laivat tyhjensivät septitankkinsa Kotkaan? Miten kauppa on käynyt.? Pasaati? Miten pääsyliput menivät eri tilaisuuksissa? Iso kuva superviikonlopusta vasta tarkoilla omilla tiedoilla . Hiukan kiusallista historian penkomista, mutta totuutta etsitään.

Onko purjelaivojen hinauksilla ollut tapana painua hinaajien kautta sataman laskutukseen? Ovatko järjestelyt sittenkään tuottaneet tulosta? Entä kaikki satamalaitureiden päällystetyöt? Koko Superpäivät, vuosien suunnittelu ja niiden palkkasummat? Museokorttien tuotto, kappalein ja hinnoin? Montako kävi muistelemassa Karhulan Lasitehtaan tuotantoa? Vellamoon tutustumassa?  Ihan tavallisia numeroväen kysymyksiä. Sellaisia verottajakin tekee järjestäytyneessä yhteiskunnassa.

Jos sittenkin, huolimatta tämän päivän hymistelyistä, tiedoksi tulee, että vuoden tulos oli yhtä alijäämäinen kuin tähänkin asti? Virhe tehtiin, missä ja milloin? Kaupunginvaltuusto kantaa vastuun tuloksesta. Syylliset yleensä ehtivät alta pois. Numeroväen kysymykset ja niihin saadut vastaukset helpottavat valtuustoa päättelemään. Osuivatko sähkörahat oikeaan maaliin. Käsitettiinkö super-sana väärin? Uteliasuus ei ole kiusantekoa. Sitä tekevät työnään esimerkiksi paarmat, hyttyset, hirvikärpäset ja muut.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...