Otsikon vanha vertaus aloittakoon pohdiskelun kaupunkimme talouden yhä vaikeammin ymmärrettävistä kiemuroista. Ensi vuoden talousarviota viivytellään vaalien taakse ja nyt vanha poliittinen valta on julkaissut markkinointikampanjan elinkaarirahoituksen pitkäkestoisesta siunauksesta.
Kuntatalouteen kuulumattomalla "sumealla logiikalla" yritetään asukasomistajia (koko väestöä) vedättää, mutta kansa ei enää ole niin puolueuskollista kuin joskus ennen. Kaupungin lopulliset omistajat haluavat tieoa, mikä se nyt tekee yhden rahoitusmuodon yhtäkkiä niin suotuisaksi, että sitä tarjotaan liki jokaiseen rahoituskuoppaan.
Rahoitusmuodot, niin leasing- (vuokrausluotto) kuin elinkaarirahoitus ovat läheistä sukua toisilleen, iho kiinni ihossa. Perusmuodoissaan rahoittajat pitävät, velkasituomuksen tultua loppuun maksetuksi, rahoitetun kohteen omassa omistuksessaan. Maksajan on siis ostettava jo kerran läpirahoitettu kohde itselleen, jos haluaa vastaisuudessa sen omistaa.
Molemmat lainamuodot merkitsevät käyttäjilleen kaikkein kalleinta velkapääomaa. Rahoituksen tarjoajia on kaikilla ylivelkaantuneilla huomiota herättävän harvassa, joten he voivat laskea näille rahoitusmuodoille normaalia vakuuslainaa korkeamman koron. Velallisen tekemä sitoumus voi lisäksi sisältää mitä muuta tahansa, minkä nk. liikesalaisuus tehokkaasti suojaa.
Velkasitoumukseen voidaan sulloa vaikka aiempia keskinäisiä velkoja, joiden olemassaoloa asukasomistajille - väestölle - ei koskaan ole julkikerrottu. Elinkaarirahoitukseksi voidaan sopia erilaisia sovellutuksia. Jos remontoitavalle koululle halutaan elinkaarirahoitusta, se voidaan sopia vain korjattavalle osalle.
Asukasomistajien tulee kaivaa kaupungin tai kaupunkikonsernin tilinpäätöksistä esiin taseen ulkopuoliset velkasitoumukset. Miten moni valtuutettu on sen tehnyt esimerkiksi Kotkan Energia Oy:n kohdalla? Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat mm. elinkaari- ja leasingvelat, joita ei haluta näyttää valtakunnallisissa laina/asukas-tilastoissa.
Kommentit