Siirry pääsisältöön

Käskyvaltainen organisaatio ei kritiikkiä siedä

Sumea logiikka on tekninen käsite, jonka ei lainkaan pitäisi kuulua kunnallishallintoon. Tavalliselle kadun kulkijalle eritoten kunnallistalous, ainakin näin vaalien alla, näyttää sanamukaisesti sumealta. Ilmaan nousee kysymyksiä, joihin muun muassa tunnettu kirjoittaja pari päivää sitten sisäsivun pakinassaan puuttui. Työpaikkoja pitää tehdä, synnyttää, mutta miten ja millaisia?

Uusia työpaikkoja ei tosiaankaan sillä synny, että niitä otsikoissa vaaditaan. Niitä syntyy vain jos uusia, elinkelpoisia tuoteideoita löytyy ja niille valmistajia, nimenomaan sellaisia, jotka sietävät yrittämisen riskejä. Niitä kun nykyisin kasvaa todella harvassa. Vaikeaan velkakierteeseen ajettu kaupunki ei uusia työpaikkoja luo, sen pitäisi päin vastoin niitä vähentää.

Miksi muuten matkailumme vaikenee tuppisuuksi, kun kansalaisille halutaan kävijätutkimuksia toimialalta? Kävijätutkimuksesta on kaupungin hallinnossa tehty melkeinpä kirosana. Jos ihmisjoukkoa jonkin tapahtuman yhteydessä tosimielellä yritetään mitata, laskurit ja todellisuus päätyvät ristiriitaan. Julkiluvuista lehdet saavat sitten trampoliiniarvioita. Lukijoita naurattaa.

Miksi sympaattinen Maretariumkaan ei tiedota, miten paljon siellä käy venäläisiä ja muita kansallisuuksia?. Arvio - kyllähän niitä käy - ei nyt riitä. Kaiken lopulliset maksajat haluavat kirkkaan kuvan siitä, miten matkailun vetokoukuksi kalliisti rakennettu Kotkansaari meille turismia vetää. Maretarium voisi hyvin toimia kaikkein luotettavimpana tiedonantajana ja tilanteen tulkitsijana.

Miksi väitetään, että hoteliala kaupungissamme on kykenemätön ymmärtämään sijoitustoimintaa, kun ei se ohjaa pääomiaan uusiin hotelleihin tai-kylpylöihin. Miksi venäläinen Belarne-yhtiö perui oman hotelli-kylpylä-hankkeensa, vaikka sitä huikean edulliselle paikalle houkuteltiin. Oliko kyseessä arvio heikosta kannattavuudesta vai eikö Belarnekaan osaa?

Heti kuntavaalin jälkeen on pakko selättää täällä pitkään hallinnut käskyvalta. Se ei tule olemaan helppoa. Tällaisessa tilanteessa uusiksi hallintokumppaneiksi täytyy löytää voimakkaita luonteita. Sovitteluin ja eri puolueiden yhteistoiminnalla vain on mahdollista luoda kaupungille vaikeuksissa toimiva johtosuhde.

Teollisuudessa yhteistoiminnasta ay:n kanssa on apu löytynyt. Joskus pitkäänkin neuvotellen on lopulta onnistuttu. Nimilistoista päätellen uuteen valtuustoon on ehdokkaana nykyistä syvällisempään ajatteluun kykeneviä henkilöitä. Heidän polittista uraansa on mielenkiintoista seurata.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...