Siirry pääsisältöön

Uutta ryhtiä kuntien laskentatoimeen

Maamme kunnat ovat saaneet tarkennetut ohjeet talouslaskentaan. Kuntalain 13. pykälän mukaan päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta kaikkine yksityiskohtineen kunnanvaltuusto. Kaikki kunnat ovat nyt saaneet määräyksen tarkistaa omaisuuteensa kohdistuvat poistosäännöt, joiden pitää täyttää 2013 alkaen jo vuonna 2008 annettu ohje.


Käytännössä nyt lähestytään lainlaatijoiden alkuperäistä tavoitetta, kun 1996 siirryttiin kuntien kirjanpidoissa yritysmuotoiseen järjestelmään. Uusin määräys mitätöi nyt liian pitkät poistokaudet, joilla jotkut talousvaikeuksiin joutuneet kunnat ovat kikkailleet näyttääkseen tilastoissa parempaa tuloskuntoa, mikä niillä todellisuudessa on ollut. 
  
Joissakin kunnissa muutos merkitsee jopa useita miljoonia, sillä poistojen tehostettu tarkkailu koskee myös vippaskonsteja käyttäneitä konserniyhtiöitä. Varovaisuuden periaate edellyttää poistojen laskemista siten, ettei tuloslaskelma anna koko konsernin oikeasta tilanteesta vääristynyttä kuvaa. Näihinkin konsultteja on riittänyt ja neuvot olleet sen mukaisesti kirjavia.

Eräs heistä oli ehdottanut mm. Kotkaa jättämään Merikeskuksen kiinteistölle kuuluvan poiston vuosittain lähes kokonaan kirjaamatta ja arvioinut kiinteistön arvoksi vielä 40 vuoden kuluttua 30 % alkuperäisestä hankintahinnasta. Juuri nyt olisikin hyvä hetki julkistaa maksajilleen Vellamon todellinen hankintahinta, koska mitään salaisuutta sopimus Lemminkäisen kanssa ei enää sisällä ja kassavirta-ajatteluun tässäkin kohteessa tullaan, haluttiin tai ei.

Vaikka poistoista ei täällä aiheutuisikaan suuria tuloskorjauksia, kaupunginjohtajan esittelemä talousarvio 2013 tuskin tulee toteutumaan. Oleelliset virheet syntyvät lähinnä siitä, että rankan velkakuorman, pitkäaikaisten vuokra-, leasing-, ja elinkaarivastuiden hoitoon tulorahoitus ei yksinkertaisesti riitä. Pelkkä velkamäärä ei sinänsä ole se keskeisin ongelma, vaan kaiken ytimenä on liian heiveröisen toimintakatteen suhde velkaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean