Siirry pääsisältöön

Uutta ryhtiä kuntien laskentatoimeen

Maamme kunnat ovat saaneet tarkennetut ohjeet talouslaskentaan. Kuntalain 13. pykälän mukaan päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta kaikkine yksityiskohtineen kunnanvaltuusto. Kaikki kunnat ovat nyt saaneet määräyksen tarkistaa omaisuuteensa kohdistuvat poistosäännöt, joiden pitää täyttää 2013 alkaen jo vuonna 2008 annettu ohje.


Käytännössä nyt lähestytään lainlaatijoiden alkuperäistä tavoitetta, kun 1996 siirryttiin kuntien kirjanpidoissa yritysmuotoiseen järjestelmään. Uusin määräys mitätöi nyt liian pitkät poistokaudet, joilla jotkut talousvaikeuksiin joutuneet kunnat ovat kikkailleet näyttääkseen tilastoissa parempaa tuloskuntoa, mikä niillä todellisuudessa on ollut. 
  
Joissakin kunnissa muutos merkitsee jopa useita miljoonia, sillä poistojen tehostettu tarkkailu koskee myös vippaskonsteja käyttäneitä konserniyhtiöitä. Varovaisuuden periaate edellyttää poistojen laskemista siten, ettei tuloslaskelma anna koko konsernin oikeasta tilanteesta vääristynyttä kuvaa. Näihinkin konsultteja on riittänyt ja neuvot olleet sen mukaisesti kirjavia.

Eräs heistä oli ehdottanut mm. Kotkaa jättämään Merikeskuksen kiinteistölle kuuluvan poiston vuosittain lähes kokonaan kirjaamatta ja arvioinut kiinteistön arvoksi vielä 40 vuoden kuluttua 30 % alkuperäisestä hankintahinnasta. Juuri nyt olisikin hyvä hetki julkistaa maksajilleen Vellamon todellinen hankintahinta, koska mitään salaisuutta sopimus Lemminkäisen kanssa ei enää sisällä ja kassavirta-ajatteluun tässäkin kohteessa tullaan, haluttiin tai ei.

Vaikka poistoista ei täällä aiheutuisikaan suuria tuloskorjauksia, kaupunginjohtajan esittelemä talousarvio 2013 tuskin tulee toteutumaan. Oleelliset virheet syntyvät lähinnä siitä, että rankan velkakuorman, pitkäaikaisten vuokra-, leasing-, ja elinkaarivastuiden hoitoon tulorahoitus ei yksinkertaisesti riitä. Pelkkä velkamäärä ei sinänsä ole se keskeisin ongelma, vaan kaiken ytimenä on liian heiveröisen toimintakatteen suhde velkaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...