Siirry pääsisältöön

Kaupunginjohtaja on kirjoittanut kolumnin

Vuorovaikutus ihmisten, ihmisryhmien ja kansojen välillä, edellyttää keskinäistä luottamusta. Luottamusta mitataan yhteisten sopimusten pitävyydellä. Jokainen täsmällisesti noudatettu sopimus lujittaa ja sopimuksista lipsuminen heikentää luottamusta. 

Kaupungille sovittu strategiasopimus on kaupunkilaisille kaikkein keskeisin asia, millä kunnallista luottamusta koetellaan ja mitataan.


Kaupunginjohtajamme on alkanut kolumnistiksi. Kaupunkilaisista varmaan monet lukivat hänen ajatuksiaan uteliaisuudella. Kolumni oli kuin ensimmäinen kosketus siihen ääneen, joka on johtanut kaupunkimme maineettomuuden nykytilaan. 

”Kassatilannetta on tarkoituksella pidetty negatiivisena, koska silloin on voitu hyödyntää konsernin alhaista limiittikorkoa.”, näin kaupunginjohtajamme. Kassatilanne onkin imaistu niin negatiiviseksi, että koko Kotka-konserni hoippuu romahduksen partaalla. 

”Lainaa ei ole käytetty ”syömämenoihin”, kaupunginjohtaja väittää ja edelleen: ”Mm. Vellamon rakennuskompleksista saadaan vähintään omat lainasijoitukset takaisin ajan kuluessa!” Minä väitän, että Suomen "elävin kaupunkikeskusta" Vellamoineen pitää jatkossakin siitä huolen, että kaupungin kassa pysyy suuresti negatiivisenä.

Katsokaa aiemmasta blogistani löytyvää Vellamon excell-taulukkolaskelmaa ja vakuututte tästä lukemalla siitä vaikka vain yhden rivin. Sen rivin, joka kertoo vuosi vuodelta kumuloituvasta tappiosta. Kotkalaisilla on edessään raskaiden maksujen aikoja.

Kotkan poliittiseen kulttuuriin on vuosikymmenien ajan kuulunut tahallinen valhe. Mikä sen alku ja juuri on ollut, sitä en tiedä, mutta katsomalla viime aikojen, kaupungin taloudesta täysin irrallaan juoksevia visioita ja niistä kansalaisille luvattuja etuja, tulee jokainen väistämättä tähän tulokseen. 

Ajattelun vaje on putkahtanut esiin niin monissa mielikuvissa, ja sen jälkeen kalliisti maksetuissa suunnitelmissa. Sen vajeen ovat taas aiheuttaneet kritiikittömyys ja terveen epäilyn puute. Odotamme lisää kolumnejanne.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean