Siirry pääsisältöön

Kiinteistöjen purkamista edessä


”Elämäntie E18” tulee nopeasti arvottamaan Kotkan eri kaupunginosat uuteen uskoon. Kaupungin niin sanotussa ydinkeskustassa ollaan juuri nyt vedenjakajalla. Rakennuksien tai  rakennusryhmien ylläpito on jo tullut niin kalliiksi, etteivät niiden omistajat enää jaksa tai halua maksaa kiinteistöjensä kaikkia kustannuksia. Vanha rakennuskanta ratkeilee ja Pasaatissa haisee. Carea repeilee. Seisomme suurten ratkaisujen edessä.
Seurakuntakeskus - Vatikaani - on tyhjenemässä hiljalleen. Museoviraston näennäisesti hellimä Meriniemi mätänee tehokkaan ympärivuotisen käytön puutteessa. Entisessä Osuuspankin hallintorakennuksessa pankkisali tasokkaine parveketiloineen huokaa tyhjänä. Kaupungin kiinteistökaupat eivät, ylimääräisistä bonuksista huolimatta edisty. Lisäksi ollaan tilanteessa, jossa kaupungin kokonaisarkkitehtuurista on pian tehtävä pitkälle ulottuvia päätöksiä. Lähes kaikkea kaupunkilaisten aiemmin keräämää omaisuutta tarjotaan myytäväksi.


Entiseen SOKOS -tavarataloon on haalittu kaikkea mahdollista terveysalalta ja sen lähellä olevaa toimintaa. Tämänlaatuisen kiinteistön ylläpito kokonaisuudessaan tuskin lienee tätä nykyäänkään kannattavaa. Höyrypanimon kalliisti remontoitu, mutta sitä lujemmin suojeltu rakennus rokottaa toiminnallaan kymmeniä vuosia kaupungin kassaa. Pakon sanelemana ollaan tultu kaupungin kokonaisarkkitehtuurin seuraavaan vaiheeseen. Miltä Kotka haluaa näyttää 2030-2040 luvuilla? 

 Jos yksityiset tai kaupungin omistamat kiinteistöt eivät mene kaupaksi järkihintaan, rakennuskuutioita pitäisi rohjeta purkaa ja uusia suunnitella tilalle. Mutta ennen sen alkua pitäisi tietää kallistuvalle tontille uusi ja entistä vähemmän riskivapaa sijoitus. Mikä tappion riesa siitä syntyy, kun myyntisalkun rakennuksia ryhdytään uusimman kirjanpitovälähdyksen mukaisesti vielä kirjaamaan nykyistä kalliimmiksi? Ollaan siis melkein pattitilanteessa. 

 Uusien asuinrakennusten huoneistoille löytyy enää vain rajallinen määrä varakkaita tai luottokelpoisia ostajia. Väestö vanhenee tilastojen mukaan nopeimmin Kotkansaarella ja tarvitsee uusia asuntoja suhteessa aina vähemmän ja vähemmän. Samanaikaisesti ”Elämäntie E18:n” vetovoima kasvaa. Poliisin toimintaa siellä ainakin tarvitaan, sillä jo normaali aktiviteetti luo odottamattomia tilanteita. Viisas hallinto aikaistaa suunnitelmiaan ja varaa ajoissa sijansa ja sijoituksensa sen varrelle. Huokeita liiketiloja on vielä tarjolla.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...
Lähetä kommentti
Lue lisää