Siirry pääsisältöön

Pelkistetystä paperikoneesta tulevaisuuden menestystarina?

Eri aikakaudet luovat patoutunutta muutosvoimaa. Samalla ne uutta luovalla tuhollaan (Schumpeter) murtavat vanhaa ja kehittävät uusia näkökulmia. Löytyisikö nyt riittäviä muutosvoimia myös niin perinteiselle alalle kuin paperin valmistukseen, missä tuotantoa ovat hallinneet jättipääomien suuryritykset.

Paperimarkkinat elävät valtavaa murroskautta. Tuotteiden tarve paisuu Kiinassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa jne. Samalla myös paperin tuottajissa tapahtuu muutoksia. Kansainvälisen suurpääoman tähänastinen valta jättää markkinarakoja, niin paperikoneiden valmistuksessa kuin tuotannossakin. Tänään pääoma on kaikilla talouden sektoreilla kohoamassa keskeiseksi. 

Syntyy joukoittain pienempiä varakkaita, sijoittajia, joiden periaatteeksi kohoaa yksinkertaistettu, pienempää pääomavarantoa vaativa, riisuttu tuotanto. Kannattavuus synnytetään supistetulla tekniikalla, missä tähän asti kalliilla automatiikalla on saatu syntymään paperilaatujen nopea vaihdettavuus ja megatuotanto. Ne jätettäisiin vapaaehtoisesti pois laskuista.  

Riisutussa paperin valmistuksessa ei syntyisikään enää jättimäisiä suunnittelu- ja yleiskustannuksia, varoja vaativia käynnistys-, käyttöpalvelu- ja jälkihuollon kustannuksia. Ei enää mahtavia toimitilatarpeita, tutkimuskuluja ja kaikkien näihin sivukuluja. Mutta syntyisi kasvava joukko kapeamman tuotannon ”paperiverstaita”. Kaikki kun eivät halua mennä isosti ja kovaa.  

Kykenisikö Suomen metalliteollisuus luomaan syntyneeseen markkinarakoon sopivasti mahtuvan, automaatiosta riisutun, lyhyttelaisen, minimoituun laji- ja laatuvalikoimaan sovelletun paperikoneen? Kyllä kykenisi. Nyt tällaista mahdollisuutta ja markkinarakoa ei saa jättää toisten hoidettavaksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…