Siirry pääsisältöön

Kun kotka päästettiin lentoon


Kymmenen vuotta sitten Kotka sai johtajakseen kielitaitoisen, herrasmieskäytöksisen, samettiäänellään vaikuttamaan tottuneen, valintahaastatteluissa parhaan henkilön. Media kohteli tulokasta kunnioittaen ja järjesti runsaasti palstatilaa.


 Heti alkuun johtaja halusi panostaa ”ydinkeskustan”, eli Kotkansaaren matkailuun. Nurin niskoin kääntyi aiemmin koko kaupunkia koskenut kehittämisstrategia, jossa yhtenä oleellisena kohteena vielä oli Kyminlinnan linnoitusalue.

Uudeksi operaationimeksi tuli ”Kotka lentoon”. Visio sisälsi optimismia ja lupauksia, kesäpuistojen lumoa, poikkeavaa arkkitehtuuria ja kaiken päälle mielikuvitus synnytti kaikkine herkkuineen kansainvälisen Kulttuurisataman. Lopputulokseksi kuvattiin matkailulle ryppäinä tuloja ja työttömyyden nujertajaksi kosolti työpaikkoja.  

Huolimatta kaikesta hyvästä, työttömyys kaupungissa lisääntyi. Nyt onkin syytä kaivaa esiin se varojen yhteissumma, jonka kaupunginjohtajamme puheessaan paljasti ottaessaan vastaan ”elävän kaupunkikeskustan” diplomin:
”Kotka on tähän mennessä satsannut jo 100 miljoonaa (!) euroa ydinkeskustansa toimivuuteen."
Puhe jatkui:

”Tällä pääomasijoituksella on luotu meren ympäröimä ja puistojen ryydittämä kaupunginosa, jonka taustalla löytyy historian havinaa ja merinostalgiaa. Näin on luotu kotkalainen itsetunto ja identiteetti, josta mm. Junnu Vainio on tehnyt maankuulun. Merikeskuksemme on kuin rantautunut Lentävä Hollantilainen, jolle tämän päivän merimiehet siristävät epäuskoisina silmiään laskeutuessaan puolelta öin alas Kairon portaita.”



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist