Siirry pääsisältöön

Valelääkäreiden kimpparetki sairaanhoitoon

Henkilöitä, joilla ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta jotka valta-asemansa perusteella, oikeiden lääkäreiden sijasta, tunkeutuvat määräämään potilaiden hoitotasoja, voitaneen kansankielellä nimittää valelääkäreiksi?

Pian lakkautettavassa Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä (Carea), löytyy tällaista. Suunnilleen vuodesta 2006 lähtien sairaalatoimen omistajakunnat ovat omista lähtökohdistaan käsin halunneet määritellä sen hoitotason, jolla kyseisen keskussairaalan on pakko tulla toimeen. 

Pakkotilanne tässä yhteydessä on merkinnyt vahvaa hoitojen priorisointia, joissakin tapauksissa jopa oikeiden lääkäreiden mielipiteitä kuuntelematta. Omistajakuntien kassatilanne on moraalittomasti asetettu oikeiden lääkäreiden ammattitaitoa ja lääkärinvalan hoitovelvoitetta vastaan.

Hoito Careassa on silloin joutunut omituiseen tilanteeseen. Koska omistajakunnat eivät ole antaneet tarvittavia varoja, Carea on tässä pakkotilanteessa joutunut ottamaan rahaa vapailta lainamarkkinoilta voidakseen hoitaa velvoitteensa.

Pahimmillaan keskussairaalan taseessa oli noin 30 miljoonaa sille kuulumatonta velkaa, mikä summa on nyt Etelä-Suomen aluehallinnon puututtua tilanteeseen maksettava pikaisesti. Kotkan osuus siitä oli noin 10,2 miljoonaa, mikä nyt aiheuttaa päänsärkyä loppuvuoden rahoituksessa. 

Johtavana valelääkärinä on toiminut ikioma kaupunginjohtajamme. Puristaessaan kasaan vuoden 2012 talousarviota, hän pyyhkäisi Carealle jo myönnetyistä määrärahoista omavaltaisesti vielä 2,4 miljoonaa, lisäten sillä keskussairaalamme tasokkaan ja ennen kaikkea kärsivällisen hoitohenkilöstön ahdistusta.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...
Lähetä kommentti
Lue lisää