Siirry pääsisältöön

Odotetaanko turismia Pietarista oikealla toivetasolla?

Ilmassa risteilee merkkejä, ettei täällä tajuta niitä ongelmia, joita Pietarin jättiväestö matkailumme markkinoinnille aiheuttaa. Kristallipalloon tuijottajat päätyvät täällä aina uudestaan ja uudestaan samaan mantraan: ”Pietarista tulee kultamunia Kotkan kukkaroon”, vaikka valmiudet yhteistyöhön jättiläisen kanssa puuttuvat.

Toive perustuu siihen, että Pohjois-Euroopan suurin kaupunki on vain vajaan 300 kilometrin päässä ja että sen yli viisimiljoonainen väestö kyetään mainonnan pikku iskuilla havahduttamaan ja saadaan saman tien tulisesti rakastumaan pelkkää vaatimattomuutta tarjoavaan Kotkaan. Elämysten ja kulttuurin vertailussa todellisuus arveluttaa.

Kun pieni ja varaton provinssikaupunki lähtee rynnäkköön jättikokoiseen metropoliin, realistinen tavoitteenasettelu nousee kärkeen. On pystyttävä arvioimaan, millaiseen etenemiseen juuri siinä maastossa omat välineet ja voimavarat riittävät. Ollaan klassisten taisteluteorioiden alueella.

Sotateoreetikko Carl von Clausewitzin ajatuksia on käytetty tuloksellisesti myös markkinoinnin perustotuuksina. Kaikissa valtauspyrkimyksissä on tarkoitus tunkeutua ennakolta tarkoin tiedusteltuun paikkaan, toimet omiin resursseihin sopeuttaen ja jäädä sinne sitten vaikuttamaan.

Väärä toivetaso ja liian pienet valloitusresurssit, niin sotatoimissa kuin markkinoinnissakin, johtavat liian usein murskatappioon ja omien voimien tuhoon. Kotka on investoinut peruuttamattomasti ns. ydinkeskustaansa jo reilusti yli 100 miljoonaa (!) tarjotakseen siellä ennen kokemattomia matkailuelämyksiä pietarilaisille. Onko niitä? Mistä niitä löytää?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...