Kulttuureihin synnytään, niihin kasvetaan ja niissä sosiaalistutaan. Ajatus tulee mieleen, kun vertaa eri puolilla maata asuvien "heimojen" käyttäytymistä ja luonnetta. Läntisessä Suomessa, Tukholman vaikutusalueella, eritoten Pohjanmaalla, yleinen suoritusmotiivi on kehittynyt ajan mittaan poikkeuksellisen vahvaksi. Alueen alkuelinkeinot, samoin kuin kaiketi tasainen maasto, ovat ovat kulttuuriin vaikuttaneet, Ne ovat luoneet aktiivisen halun yrittää tunteikkaasti ja sitkeästi monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sukujen keskinäisestä kateudestakin on kuoriutunut toiminnan liikkeellepanevaa voimaa.
Toisessa ääripäässä Kaakkois-Suomessa, Pietarin vaikutusalueella, patruunat aikanaan huolehtivat palkanmaksun ohella muistakin yhteiskunnallisista tarpeista. Tehtaat ikään kuin pitivät sylissään oman työväestön. Se johti ajan oloon joukkovoiman syntyyn, koska vain vastavoimassa nähtiin demokratian siemenet. Työläispaikkakunnilla ihmiset tyytyivät elintasonsa hitaaseen, mutta jatkuvaan nousuun. Pohjanmaalla taas keskinäinen kateus synnytti toiminnan. siellä yksilön voima ja kyky ratkaisivat menestyksen.
Pohjalaiset kunnostautuivat kulttuurin eri aloilla yksilötaiteissa. He loivat muun muassa oman oopperan, taidelaulun, kapellimestariluokan kansainvälisen opetuksen ym.. Itäinen kulttuuri taas valitsi erilaisista kasvuolosuhteista johtuen viihdemusiikin, kuorolaulun ja eri palloilulajit. On toki myönnettävä, että varsinkin nykyisin, poikkeuksia löytyy puoleen ja toiseen. Härmän kaupungin kulttuurille alkusynnyn lienee sanellut kaipuu soitannolliseen toimintaan.
Työpalkkojen ja siihen liittyvien sosiaaliavustusten äkkipysäys on itäisessä kultuurissa vallitsevien poliittisten voimien, vaikea ymmärtää. On totuttu luottamaan korkeisiin savupiippuihin ja jakamaan kakkua, on sitä aina ollut tai ei. Nykyinen tilanne on toinen. Suomen sisäisesti ei joukkovoima enää toimi, ajatus täytyy ulottaa aina maailman tosivikkeliin muutoksiin. Tästä kulttuurisesta syystä yhteiskunnallisisa etuneuvotteluissa on käsijarru päällä. Muistettava on vain, kun kerran valta on joukoille annettu, joukot eivät hevin halua siitä, edes osittain luopua.
Toisessa ääripäässä Kaakkois-Suomessa, Pietarin vaikutusalueella, patruunat aikanaan huolehtivat palkanmaksun ohella muistakin yhteiskunnallisista tarpeista. Tehtaat ikään kuin pitivät sylissään oman työväestön. Se johti ajan oloon joukkovoiman syntyyn, koska vain vastavoimassa nähtiin demokratian siemenet. Työläispaikkakunnilla ihmiset tyytyivät elintasonsa hitaaseen, mutta jatkuvaan nousuun. Pohjanmaalla taas keskinäinen kateus synnytti toiminnan. siellä yksilön voima ja kyky ratkaisivat menestyksen.
Pohjalaiset kunnostautuivat kulttuurin eri aloilla yksilötaiteissa. He loivat muun muassa oman oopperan, taidelaulun, kapellimestariluokan kansainvälisen opetuksen ym.. Itäinen kulttuuri taas valitsi erilaisista kasvuolosuhteista johtuen viihdemusiikin, kuorolaulun ja eri palloilulajit. On toki myönnettävä, että varsinkin nykyisin, poikkeuksia löytyy puoleen ja toiseen. Härmän kaupungin kulttuurille alkusynnyn lienee sanellut kaipuu soitannolliseen toimintaan.
Työpalkkojen ja siihen liittyvien sosiaaliavustusten äkkipysäys on itäisessä kultuurissa vallitsevien poliittisten voimien, vaikea ymmärtää. On totuttu luottamaan korkeisiin savupiippuihin ja jakamaan kakkua, on sitä aina ollut tai ei. Nykyinen tilanne on toinen. Suomen sisäisesti ei joukkovoima enää toimi, ajatus täytyy ulottaa aina maailman tosivikkeliin muutoksiin. Tästä kulttuurisesta syystä yhteiskunnallisisa etuneuvotteluissa on käsijarru päällä. Muistettava on vain, kun kerran valta on joukoille annettu, joukot eivät hevin halua siitä, edes osittain luopua.
Kommentit