Siirry pääsisältöön

Trollit

Trolleiksi kutsutaan informaatiosodassa agentteja, jotka aseekseen ovat ottaneet ihmisen mielen, He toistavat esimerkiksi tekstareissa sellaisia asioita, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta. Sellainen kohde saattaa olla vaikka ulkopoliittinen vastustaja, joka on koettu maineeltaan äänimagneetiksi, mutta vastapuolelle poliittisesti hankalaksi. Informaatiosodan suunnittelijat jossakin päin kokevat esimerkiksi valtakunnan pääministerin kaikkein NATO -mielisimmäksi ja siten myös ulkopoliittiseksi päävastustajakseen.

Silloin tarvitaan kuvaan ahkerat mielipiteiden muokkaajat. Täkäläiset avustajat, esimerkiksi jotkut kaksoiskansalaiset, ja muut mukaan liittyjät alkavat silloin toimia trolleina ja muovata monilla tekstareilla vastustajalleen olomuodon. Se voi hyvinkin poiketa todellisuudesta.  Nyt näyttäisi siltä, että pääministeri Stubb olisi poikkeavalla olemuksellaan eduskuntavaaliemme pääkohde, mutta samalla valtakunnan "virtsatolppa". Todellisuuden ja kuvitelman välillä saattaa olla  leveä kuilu.

Eikä silloin tarvita muuta kuin trollit. Ne kuvaavat mm. pääministerin luonteetaan kopeaksi, ylpeäksi, ylimieliseksi ja vaikeasti tavoitettavaksi. Voidaan kysyä, onko puhdas demokratiamme kokenut uusien informaatiokanavien kautta saanut pintaansa uuden uutukaisen valuvian? Voidaanko enää entiseen tapaan käyttää kansanvaltaa niin, ettei ulkopuolinen valtio tai  sisäinen taho voi määrätä disinformaatiollaan kehityksemme suuntaa?

On kotimaisiakin trolleja. Miten poikkeavat esiinkaivetut Soili Suonojan "rikokset" mitenkään maan tavasta, jota on harjoitettu hyväksytysti jo iät ja ajat? Mitä ihmeellistä siinä on? Olisi tosiaan traagista, jos joku suomalainen puolue hädässään eduskuntapaikoista sortuisi houkutuksiin valtakunnan vaaleissa parantaa asemaansa trollikeinoin. Tämä vaikuttaa yhtä käsittämättömältä kuin se, että pyydettyä raporttia kaupungin käyttämistä ulkopuolisista konsulttipalveluista ei saada.

Ihmisten heikkouksista, varsinkin julkisuuden henkilöiden, täytyy tietysti voida keskustella. Mutta selvältä näyttää, että esimerkiksi eduskuntavaalit Suomessa ovat kokeneet jo nyt muutoksen. Jos loan heitto kohdistuu aina vain samoihin henkilöihin tai samaan puolueeseen, medialla täytyy olla valmiiksi demokratian puolustamiseksi keino, millä epäoikeus ja siihen liittyvä disinformaatio voidaan estää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Projekti

Kaupungilla kiertelee mehevä huhu. Se pakotti taas istumaan koneen ääreen. Sanotaan että Lindelöf jättäisi kaupunginjohtajan tehtävät, mutta siirtyisi johtamaan koko Old Port -projektia! Huhu vaikuttaa siinä määrin uskottavalta, että lankesin ajattelemaan asiaa peräti demokratian kannalta. Enemmistö lienee nyt saanut kaiken, mitä nykyinen kaupunginjohtaja pystyy antamaan. Pikaisesti eläkkeelle potkaisevia löytyy kaikista merkittävistä puolueista.

Enemmistö eläkkeelle toivottavista ainakin vannoo demokratian nimeen. Mitä seuraisi, jos kansanvaltaa karkeasti rikottaisiin? Mikä puolue rohkenisi demokratiaa rikkomaan? Valtuustoa on käännytetty ennenkin. Asetetaan ensiksi pienehkö summa kuin poliittiseksi syötiksi. Kun se suunnitteluun tai muuhun on käytetty, jatkoa seuraa: jos tämä raha on jo mennyt, vain hullu jättää koko projektin toteuttamatta. Yksinkertaisella tavalla synnytetään puolueissa hajaannusta ja riitaa.

Huhu on huhu, niin kauan kuin sen todelliset yksityiskohdat tulevat jul…

Valinta

Kaupunginjohtajan vaali on kaikille kansalaisille tärkeä. Viimeksi nimitys muutamasta tehokkaimmasta, osui nykyiseen, virkapäiviään pian lopettelevaan. Valintaryhmä neuvotteli kauan, mutta yksi monesta ehdosta kävi kaikkein kirkkaimmaksi: valitun piti olla sosiaalidemokraatti. Miten maailman myllerryksessä näillä eväillä sitten on pärjätty, sitä parhaillaan pohditaan eri puolueiden toimistoissa. Lähestyvät vaalit kun uhkaavat ja äänestäjiä aletaan taas pelätä. Tällä kerralla puolueuskollisuus ja -jäsenyys eivät ratkaisse.

Olemme sitä mitä olemme. Nyt katseemme on suunnattava tulevaisuuteen ja taaskin me tiputtelemme erilaisia punnuksia hakijoiden vaakakuppeihin. Me tiedämme koko maakuntamme tilan, mutta vain siltä alustalta meidän on pakko ponnistaa. Kouvola on jo valinnut omansa johtajaratkaisun, meillä parhaillaan pohditaan. Hakijoita ja halukkaita kyllä riittää. Tehköön valinnan ryhmä tai valtuusto, tärkeimmän alustan  koolla - silloin koko maakunta mukana. Sillä on oma merkityksen…

Naiskaupunginjohtaja..?

Yli kolmestasadasta vain 65 kuntaa johtaa nainen, mutta suurten  kaupunkien johtajissa nainen on edelleen harvinaisuus. Vain kahdeksan prosenttia valitaan, eniten pienten kuntien johtoon. Tutkimuksen mukaan jää liian usein, hyvin perusteltu hakemus lähettämättä, koska naiset  ovat kyvyistään epävarmoja. Joskus hakijaluetteloita simäillessä harmittaa, ettei molempia hyvin koulutettuja sukupuolia ole mukana. Miksi kaikki kykenevät ja koulutetut eivät hakeneet?

Laaja-alaisesti pitäisi saada hakemuksia, jotta todella voitaisiin tehdä vertailuja parhaista hakijoista. Kaupunginjohtajan työ on kovaa ja vaatii itseluottamusta. Se toki tiedetään. Naisista niitä ominaisuksia kyllä löytyy.  Sen osoittavat mm. monet tieteelliset tutkimukset, joita yhteiskunnan johtamisesta, yhä tiheämmin julkaistaan. Koulutusta hakutilanteessa on korostettava. Naisia vähemmän koulutetut miehet tulevat silloin myös nykyistä tarkemmin puntariin?

Korkeakoulutus ja yhteiskunnan suurten yksiköiden johtaminen kuitenkin…