Siirry pääsisältöön

Trollit

Trolleiksi kutsutaan informaatiosodassa agentteja, jotka aseekseen ovat ottaneet ihmisen mielen, He toistavat esimerkiksi tekstareissa sellaisia asioita, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta. Sellainen kohde saattaa olla vaikka ulkopoliittinen vastustaja, joka on koettu maineeltaan äänimagneetiksi, mutta vastapuolelle poliittisesti hankalaksi. Informaatiosodan suunnittelijat jossakin päin kokevat esimerkiksi valtakunnan pääministerin kaikkein NATO -mielisimmäksi ja siten myös ulkopoliittiseksi päävastustajakseen.

Silloin tarvitaan kuvaan ahkerat mielipiteiden muokkaajat. Täkäläiset avustajat, esimerkiksi jotkut kaksoiskansalaiset, ja muut mukaan liittyjät alkavat silloin toimia trolleina ja muovata monilla tekstareilla vastustajalleen olomuodon. Se voi hyvinkin poiketa todellisuudesta.  Nyt näyttäisi siltä, että pääministeri Stubb olisi poikkeavalla olemuksellaan eduskuntavaaliemme pääkohde, mutta samalla valtakunnan "virtsatolppa". Todellisuuden ja kuvitelman välillä saattaa olla  leveä kuilu.

Eikä silloin tarvita muuta kuin trollit. Ne kuvaavat mm. pääministerin luonteetaan kopeaksi, ylpeäksi, ylimieliseksi ja vaikeasti tavoitettavaksi. Voidaan kysyä, onko puhdas demokratiamme kokenut uusien informaatiokanavien kautta saanut pintaansa uuden uutukaisen valuvian? Voidaanko enää entiseen tapaan käyttää kansanvaltaa niin, ettei ulkopuolinen valtio tai  sisäinen taho voi määrätä disinformaatiollaan kehityksemme suuntaa?

On kotimaisiakin trolleja. Miten poikkeavat esiinkaivetut Soili Suonojan "rikokset" mitenkään maan tavasta, jota on harjoitettu hyväksytysti jo iät ja ajat? Mitä ihmeellistä siinä on? Olisi tosiaan traagista, jos joku suomalainen puolue hädässään eduskuntapaikoista sortuisi houkutuksiin valtakunnan vaaleissa parantaa asemaansa trollikeinoin. Tämä vaikuttaa yhtä käsittämättömältä kuin se, että pyydettyä raporttia kaupungin käyttämistä ulkopuolisista konsulttipalveluista ei saada.

Ihmisten heikkouksista, varsinkin julkisuuden henkilöiden, täytyy tietysti voida keskustella. Mutta selvältä näyttää, että esimerkiksi eduskuntavaalit Suomessa ovat kokeneet jo nyt muutoksen. Jos loan heitto kohdistuu aina vain samoihin henkilöihin tai samaan puolueeseen, medialla täytyy olla valmiiksi demokratian puolustamiseksi keino, millä epäoikeus ja siihen liittyvä disinformaatio voidaan estää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…