Uhkat

Vanhaan aikaan uhkasivat eri verkkoja kaatuvat puut ja korkeintaan luonnonmullistukset. Nyt vahingoittavat niitä ilkeät pöpöt. Hurjimmat arvelevat, että SIM-korttien salausavaimet voidaan noin vain varastaa, tai trollitehtaat luovat sellaisia kyberuhkia, jolloin koko maailma menettää ohjattavuutensa. Näin toivottomaksi ei maailma sentään ole muuttunut. Vaikka tavallinen kuluttaja, ainakin vanhempi sellainen, onkin hämillään kaiken murroksesta, maailma seisoo sentään tolpillaan.

Kybertilanne on paljon muuttunut ja muutoksiin on reagoitava. Niin tekee maanpuolustuskin.  Ei Suomen puolustus hetimiten kaadu, niin kuin villeimmissä ajatuksissa kerrotaan. Ihmiset kyllä selviävät syntyvistä valtakunnallisista kyberuhkistakin suhteellisen vähin vaurioin. Yhteiskuntamme toimii, päätöksiä tehdään ja järjestelmät alkavat taas uudelleen toimia. Tästä tiedosta huolimatta viestinnän uhkat toki arvelluttavat kokonaisia elinkeinoelämän osia.

Valistusta on saatavissa, jo nettikäytöstä. Sen oppiminen tälle ajalle on täysin pakollinen taito. Eteenpäin pääsee asiantuntijoiden avulla. Jo rikollisten pääsy pankkitilille ja rahoihin velvoittavat kuluttajaa suojaamaan itsensä ja pakottavat väkisin tulemaan tähän nykyiseen maailmaan. Joskin tieto maamme puolustusjärjestelmän toimivuudesta luo rauhallisuutta, maanpuolustukseen osallistuvalla on omat velvoitteensa pitää omat tietonsa edes hyväksyttävällä keskitasolla.

Ajan riento on nopea, tulo- ja menokulmat niin monet, ettei liian pitkäaikaista jäämistä avuttomaksi päältä katsojaksi kenellekään voi suositella. Ajatusta nopeasta opiskelusta helpottaa tieto, että kokonaista kyberturvallisuutta ei kukaan tavallinen kansalainen voi kokonaan hallita. Jo lainsäädäntö yksin vaatii jatkuvaa tarkennusta ja päivitystä. Se vie aikaa ja vaatii eri mielipiteistä kansalaisryhmien välistä keskustelua. Tavalliset verkkohyökkäykset voivat sitäpaitsi kohdata ketä hyvänsä.