Siirry pääsisältöön

Hyöky

Arvostamani kotkalainen talousmies arveli aikanaan pääkirjoituksessaan, että Kotkan merellisyys kykenee imemään uusia ulottuvuuksia nimenomaan kulttuurista. Merimuseo ei yksin tosin siihen riitä, hän myönsi, muusta kaupungin rakenteesta tarvitaan siihen muutakin. Hän selvästi tarkoitti sekä kaupallista että kansainvälistä viihdettä Kantasatamassa.

Asettiko pohdiskelija silloin kaupungin samanaikaisiksi kärkitavoitteiksi lähes korjauskelvottoman Keskussairaalan vaatimat kulut ja Kantasataman ilot. Jos häneltä nyt kysyttäisiin, eiköhän sairaalalla tänään olisi etusija ja samalla ihmisten auttaminen. Hän olisi, luonteen tuntien, varmaan sairaalan puolella. Kustannukset eivät olisi pääasia.

Keskussairaala nousee nyt Kotkan keskeisimmäksi hankkeeksi sosiaalitoimen ohella. Sinne tulee myös kaupungin johdon hallintoenergia suurimmalta osin suuntautumaan. Varsinkin jos ja kun käy ilmi, etteivät kaikki laskelmat taida pysyäkään arkkitehtien kaavailemissa numeroissa. Uusia kipuja saattaa tulla tulvimalla.

Miten käy pienessä Kotkassa, kun keskussairaalan korjausta ja Kantasataman kansainvälistä iloviihdettä tärkeysjärjestyksessä verrataan toisiinsa? Molemmat on pakko arvioida, kaupungin taloustilanteen nähden, huikaisevan suureksi. Jännittävää onkin nähdä, millaisia valintoja kaupunginvaltuusto saa aikaseksi. Kaikkea ei voi yhtä aikaa kehittää.

Muutoksen hyökyä yhä odotellaan. Luovan tuhon periaatteella osa vanhasta muutenkin uusiutuu. Kaupunginvaltuusto on oikeastaan ensi maanantaina vain pienten asioiden äärellä. Miten  nyt 11 miljoonaa laaksokunnan, kahteen sairaalaan edes vertautuisi? Muutoksen Hyökyyn edellytetään vielä suurempia rahoja. Mistä ne tulevat? Entä kaikkien muiden reppanakohteiden korjausvelat?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…