Siirry pääsisältöön

Hyöky

Arvostamani kotkalainen talousmies arveli aikanaan pääkirjoituksessaan, että Kotkan merellisyys kykenee imemään uusia ulottuvuuksia nimenomaan kulttuurista. Merimuseo ei yksin tosin siihen riitä, hän myönsi, muusta kaupungin rakenteesta tarvitaan siihen muutakin. Hän selvästi tarkoitti sekä kaupallista että kansainvälistä viihdettä Kantasatamassa.

Asettiko pohdiskelija silloin kaupungin samanaikaisiksi kärkitavoitteiksi lähes korjauskelvottoman Keskussairaalan vaatimat kulut ja Kantasataman ilot. Jos häneltä nyt kysyttäisiin, eiköhän sairaalalla tänään olisi etusija ja samalla ihmisten auttaminen. Hän olisi, luonteen tuntien, varmaan sairaalan puolella. Kustannukset eivät olisi pääasia.

Keskussairaala nousee nyt Kotkan keskeisimmäksi hankkeeksi sosiaalitoimen ohella. Sinne tulee myös kaupungin johdon hallintoenergia suurimmalta osin suuntautumaan. Varsinkin jos ja kun käy ilmi, etteivät kaikki laskelmat taida pysyäkään arkkitehtien kaavailemissa numeroissa. Uusia kipuja saattaa tulla tulvimalla.

Miten käy pienessä Kotkassa, kun keskussairaalan korjausta ja Kantasataman kansainvälistä iloviihdettä tärkeysjärjestyksessä verrataan toisiinsa? Molemmat on pakko arvioida, kaupungin taloustilanteen nähden, huikaisevan suureksi. Jännittävää onkin nähdä, millaisia valintoja kaupunginvaltuusto saa aikaseksi. Kaikkea ei voi yhtä aikaa kehittää.

Muutoksen hyökyä yhä odotellaan. Luovan tuhon periaatteella osa vanhasta muutenkin uusiutuu. Kaupunginvaltuusto on oikeastaan ensi maanantaina vain pienten asioiden äärellä. Miten  nyt 11 miljoonaa laaksokunnan, kahteen sairaalaan edes vertautuisi? Muutoksen Hyökyyn edellytetään vielä suurempia rahoja. Mistä ne tulevat? Entä kaikkien muiden reppanakohteiden korjausvelat?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…