Siirry pääsisältöön

Rulettia

Kotkan kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jolla ns. keskikaupungin - siis Kotkansaaren - tähän asti jo yli 100 miljoonan toive, sai loputtomalta vaikuttavan jatkeen. Onko olemattomien varojen sijoittamisessa kyse ruletista vai shakista, uhkapelistä vai viisaudesta, sitä emme vielä tiedä. Aavistaa kyllä voimme. Panostus, suunnittelun ja julkistuksen mukaan valtava, on tehty pelkän olettamuksen varaan. Mistä iloiselle Kantasatamalle saadaan tarpeeksi laajat ostajamäärät?

Toimivien yritityksien myynnistä ja henkilökunnasta siirtyy luovan tuhon perusteella tietenkin osa. Kaupungille jo siitä syntyy työvoimakuluja. Pääasiassa epävarmojen, varakkaiden venäläisten varaan peli kun on rakennettu. Nyt kysytään pysähtyvätkö varakkaat turistit yleensä Kotkaan vai huristavatko ne ohi? Kannattava markkinoinnin suunnitelma vaatii jo aikamoista, mutta silloin oikeilla numeroilla pelaamista.

Laumoittain rikkaita turisteja joka tapauksessa tarvitaan. Mistä he tulevat?  Riittävätkö silloin Kotkansaaren parkkipaikat? Jos uusi kulttuurijohtaja aikoo edelleen selvittää 250 000 kävijää Kotkan Meripäivillä, hän tekee työn, jota pitää sekä kunnioittaa että kummastella. Riittämättömyys Merikeskus Vellamon paikoituksessa silloin on ohi. Kasa muitakin rahoitusongelmia sivuutetaan noin vain. Onkohan se uudehko kulttuurijohtaja vielä valtuuksiensa ja kokonaistilanteen tasalla?

Valtion rahakirstun mustatakkisilla vartijoilla kyllä on lokakuussa sote/kuntaliitosasiassa oma ratkaisunsa. Nopeasti kasvavat turistijoukot vaativat Kotkalta muutakin palvelua kuin jonkun toisen rahoittaman hotellin ja mahdollisesti kylpylän. Ovatko silloin pysyvä kokonaishygienia ja terveys/sairaanhoito myös pyörineet kannattavuuden numeroissa? Integroidaanko varmasti kaikki ne tahot, jotka toimivat kaupungin maksamin velkarahoituksin?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri ...