Siirry pääsisältöön

Velka

Monen on vaikea tajuta, että varojen puuttuessa useimmiten syntyy velkaa. Heikoimmille se on kipeä tosiasia, mutta yhteiskunta näkyy kyllä heitä hoitavan. Mutta jonkinlaista hoitoa ovat saaneet lähes kaikki muutkin suomalaiset. Olemme siis koko kansakuntana saaneet etukäteen, tienaamatonta rahaa. Niin julkinen hallinto ja terveydenhoito ovat näin päässeet paisumaan. Esimerkkejä löytyy niin rikkaiden kukkaroista, kuin tuhottoman monista sosiaaliavuista. Rahaa on saatu ja sitä on otettu.

Politiikassa paistaa propaganda. Oppositio on pörhistäytynyt, koska aina seuraavat vaalit herättävät toivoa. Kannattaa siis huutaa sitä alas, joka yrittää kertoa rahan riittämättömyydestä. Huutajat itsekin uskovat, että "isosta pussista" löytyy aina hyvää ikuisuuteen asti. Propagandakoneistot ja puoluetoimistot tehtailevat omia laulujaan. Torikoukset ja välikysymykset antavat uskoon voimaa, mutta tulevaisudessa kuitenkin elintasosta on pakko tinkiä.

Varmaa siis on, että eriväriset velkasetelit vielä tulevat maksuun. Leikkirahalla on mukava joskus rikasta pelailla, mutta totuuden edessä on oltava vakava. Keneltä lankeavat maksut siis kerätään? Ensin pullistellaan muskeleita ja osoitetaan muita, mutta kun omat kasvot pääosin on saatu säilymään, sitten sovitaan. Kookas kolehti kaikilta kerätään joka tapauksessa. Elämä puskee koko ajan ja siihen sopivan järjestelmän on pakko syntyä.

Samalla periaatteella loppuvat talousriidat kuin muutkin sodat. Yhteiskunta-(tai kansalais)sopimus näkee oman ratkaisunsa.  Kaivattu sovinto saadaan aikaan, kun tingitään puolin ja toisin. Läpimätä tämä kansa ei voi olla. Mutta varautukaa vain siihen, että kaikki joutuvat maksajiksi. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Mediaa siinä kyllä avuksi tarvitaan. Sen täytyy ohjata tiedolla, ei riveillä. Somepukarit sopeutuvat uudistuvaan kulttuuriin sitten vasta myöhemmin.

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...