Siirry pääsisältöön

Miljardit

On turha väittää, ettei Norja rauhankin aikana tue suomalaista teollisuuta ja sen myötä osallistu koko Pohjolan ulospäin näkyvään voimaan. SK 19:ssa Karo Hämäläinen kirjoittaa, että pääomillaan kyseinen valtio tukee saman tien myös mm. Suomen Puolustusvoimia. Pohjoisen valtiot näyttävät ja ovatkin voimakkaita puolustamaan omaa, ainakin sijoituksilla lunastettua maataan. Kannattaa siis tarkasti tutkia, mitä hiihtomaana täällä parhaiten tunnettu valtio saa aikaan.

Norjan valtion eläkerahasto on merkittävä Suomeen sijoittaja. Tämä ei poista tunnetta, etteikö vielä enemmille sijoituksille olisi tilaa. Suurimpana kohteena on nähtävä kansainvälinen Apple, joka on vain yksi yhtiö 72 eri maassa. Jo tämä antaa kuvan siitä, että olemme tekemisissä taloudellisesti voimakkaan valtion kanssa. On selvää, että monessakin mielessä Norjaan halauaisivat muutkin tukeutua, kuin vain Pohjoismaat.

"Öljytyt miljardit" ovat kaikille Pohjoismaille edullinen tapa saada ja nautia monimuotoista tukea. Ykkössatsauksena Suomeen näkyy eläkerahaston sijoitus  UPM-Kymmeneen, vuoden vaihteessa 480 miljoonana eurona. Yli viiden prosentin liputusrajaa ei Suomessa haluta, ainakaan toistaiseksi. Samaa sääntöä noudatetaan omistusosuuksissa Valmetissa ja Cramossa. Mitättömin lienee  Marimekko Oy. Kaikkiaan 53:ssa suomalaisessa pörssifirmassa nautitaan norjalaisesta rahasta.

Verrattuna siihen kurjuuteen, josta huolimatta presidentti Maduro saatiin näyttämään maan pelastajalta, Norja on sijoittanut, ainakin tähän asti, pääasiallisesti ylimääräiset varansa viisaasti. Onko Pohjolan pääministerien kokous sitten saanut aikaan jotain uusia polkuja varallisuudessa, siitä ei ole tietoa. Rikkaalla on aina paljon ystäviä on ikivanha totuus. Eurooppa on nykyisin valinkauhassa. se luonee ainakin jotain uutta. Sijoituksissa ainakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist