Siirry pääsisältöön

Miljardit

On turha väittää, ettei Norja rauhankin aikana tue suomalaista teollisuuta ja sen myötä osallistu koko Pohjolan ulospäin näkyvään voimaan. SK 19:ssa Karo Hämäläinen kirjoittaa, että pääomillaan kyseinen valtio tukee saman tien myös mm. Suomen Puolustusvoimia. Pohjoisen valtiot näyttävät ja ovatkin voimakkaita puolustamaan omaa, ainakin sijoituksilla lunastettua maataan. Kannattaa siis tarkasti tutkia, mitä hiihtomaana täällä parhaiten tunnettu valtio saa aikaan.

Norjan valtion eläkerahasto on merkittävä Suomeen sijoittaja. Tämä ei poista tunnetta, etteikö vielä enemmille sijoituksille olisi tilaa. Suurimpana kohteena on nähtävä kansainvälinen Apple, joka on vain yksi yhtiö 72 eri maassa. Jo tämä antaa kuvan siitä, että olemme tekemisissä taloudellisesti voimakkaan valtion kanssa. On selvää, että monessakin mielessä Norjaan halauaisivat muutkin tukeutua, kuin vain Pohjoismaat.

"Öljytyt miljardit" ovat kaikille Pohjoismaille edullinen tapa saada ja nautia monimuotoista tukea. Ykkössatsauksena Suomeen näkyy eläkerahaston sijoitus  UPM-Kymmeneen, vuoden vaihteessa 480 miljoonana eurona. Yli viiden prosentin liputusrajaa ei Suomessa haluta, ainakaan toistaiseksi. Samaa sääntöä noudatetaan omistusosuuksissa Valmetissa ja Cramossa. Mitättömin lienee  Marimekko Oy. Kaikkiaan 53:ssa suomalaisessa pörssifirmassa nautitaan norjalaisesta rahasta.

Verrattuna siihen kurjuuteen, josta huolimatta presidentti Maduro saatiin näyttämään maan pelastajalta, Norja on sijoittanut, ainakin tähän asti, pääasiallisesti ylimääräiset varansa viisaasti. Onko Pohjolan pääministerien kokous sitten saanut aikaan jotain uusia polkuja varallisuudessa, siitä ei ole tietoa. Rikkaalla on aina paljon ystäviä on ikivanha totuus. Eurooppa on nykyisin valinkauhassa. se luonee ainakin jotain uutta. Sijoituksissa ainakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…