Siirry pääsisältöön

Matematiikkaa vai joukko-oppia

Olkoon Kotka vaikka kuinka romahduksen partaalla, Merikeskuksen kävijämääristä on pakko vielä kertaalleen puhua. Kun selaa valtakunnallisen Museoviraston virallisia tilastoja ja samalla vertailee kotkalaisen Merikeskuksen lukuja muiden kaupunkien vastaaviin tai yleensä museoihin, saa hengenahdistuksen. Venettä on taas pakko keikuttaa. Varsinaista museoväkeä siinä yhteydessä isommin syyllistämättä.

Laskelmat osoittavat - vastoin odotuksia - Vellamossa maksavien kävijämäärien laskua. Kun parhaana täkäläisenä museovuotena 2009 pääsymaksutulot olivat 204 934e, vuonna 2012 pääsymaksutulot olivat enää 79 362e (!) Keskiarvona 2008-2012 kertyi pääsymaksutuloja 132 049 euroa, kun niiden lukujen olisi pitänyt olla vähintään viisitoistakertainen! Tällaisesta kehityksestä nuppinerot saisivat jo komeita prosenttilukuja!

Vertailu turkulaiseen, maan suurimpaan ja esineistöltään rikkaimpaan merimuseoon, Forum Marinumiin, vastaavat luvut osoittavat, että myös alan ykköslaitos, kaikkien museoiden tapaan, saa kaupungin tukea. Turun kaupunki panostaa 2012 tähän museoonsa vähän yli 770 tmk. - kun taas asukasluvultaan Turkuun verrattuna lilliputti-Kotka rokottaa itseään pitkästi ja pysyvästi yli 3 milj:lla eurolla joka vuosi!

Kotkassa asiantuntijat ovat todenneet karmean epäsuhteen, mutta ainoa millä Vellamoon on saatu uutta näkyvyyttä ovat maksuttomat kokoukset. Tällä kiinteistön käyttöä yritetään kansan silmissä saada suuremmaksi, mutta kustannuksiin se ei juurikaan vaikuta. Kokouspaikan etäisyys väestön asumisalueilta siinä päin vastoin pidentyy ja kokoustulot muualta vähentyvät. Lasten kuljetukseen käytettyjen bussien tai henkilöautojen kuljetukset toki maksavat, mutta nehän menenvät yleishallinnon eli kansan piikkiin.

Muut palvelutuotot ovat jossain määrin korvanneet maksavien kävijöiden laskua. Tämä olkoon mtv-henkilökunnan kunniaksi. Niistä kaupungin taloutta jatkuvasti tuhoavana tekijänä Merikeskus Vellamon vaikutus ei kuitenkaan kevene. Valtio suunnittelee paraikaa vähentävänsä kuntien velvotteita. Kuuluisiko lisäosallistuminen kotkalaisen Merikeskuksen harharetkeen näihin kevennyksiin? Venäläisitä turisteista kun ei toistaiseksi ole mitään varmaa tietoa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla.

Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena.

Naisten rangaistusleiri Karhula…

Uutinen

Viides kierros ei tuonut ratkaisua sekavana jatkuvaan vyyhteen. Englannissa kyllä vakuutettiin, että neuvottelut olivat askel hyvään suuntaan. Pääministeri Teresa May näytti kuitenkin joutuneen sitä- vastoin aikamoiseen sekasotkuun. Se oli ainakin SK:n no 41:ssa tulkittu mielipide. Hänen asemansa oli konsrvatiivipuolueen johdossa alkanut todella horjua. Yritykset kohentaa puolueen mainetta olivat varsin kolhiintuneet.

Kaikkinainen tyytymättömyys brexitiä kohtaan kohosi huippuunsa. Siellä osa saman aatteen edustajista alkoi avoimen kapinan pääministeriä vastaan. Sama kokous oli Teresa Mayn kannalta täysi pannukakku. Linjapuhe epäonnistui ja se keskeytettiin tahattomin yskänkohtauksin. Hänelle ojennettiin jopa lomake, jolla tarjoudutaan eristäytymään koko brexit-tavoitteesta. Ja kapinaliike sen kuin vain lisääntyi. Jo 30 kansanedustajaa alkoi epäillä.

Konservatiivien äänisaalis kutistui ennenaikaisissa vaaleissa 13 paikan verran. Vastaavasti labour-puolue sai ääniosuudekseen noin 40 pro…

Molemminpuolista uhoa

Presidentti Putin pani maailman hätkähtämään Krimi-operatiollaan. Alkoiko uusi kylmä sota Euroopassa? Varmaa on, ettei kukaan sellaista toivo juuri kun Eurooppa on toipumassa viimeisestä taantumakaudestaan. Putin on saanut hyväksyviä hurraahuutoja omiltaan, mutta pääseekö tilanne vielä eskaloitumaan?  Sisältääkö lännen hyssyttely sittenkin toimia, joita Venäjän olisi odotustensa vastaisesti pakko kuunnella? Ottiko presidentti Putin huomioon, ettei vastustaja kaikkea huutamalla sano? Kyllä, sen Moskova tajusi varmasti. Kremlillä on hyvät tulkit.
Kansalaiset ovat panneet merkille USA:n presidentti Obaman puheenvuoron. Pinnallisesti se vaikutti hyttysten läpsyttelyltä. Tosiasiassa kannatti kiinnittää huomio hänen sanomansa sisimpään ytimeen. Sen mukaan - Yhdysvallat ja Eurooppa yhdessä - eivät tule antamaan noin vain anteeksi tämänkaltaisia Krimi-operaatioita. Vastavetona Amerikka alkaa aivan varmasti varautua muun muassa oman liuskekaasunsa nopeutettuihin toimituksiin Eurooppaan. Tätä …