Siirry pääsisältöön

Merikeskuksen lopullinen hinta.

Merikeskus Wellamon oikeaa hintaa ei ole koskaan ilmoitettu, eikä ilmoiteta. Kaupunginjohto on päättänyt, että pitää sen omana tietonaan, jos tietää itsekään. Niin suuresta, valtavasta flopista on kyse. Jos kansalainen, kadun kulkija, veronmaksaja, maan hiljainen, yrittää saada itselleen käsitystä Merikeskukseen sitoutuneesta velkapääomasta, sitä tietoa ei helpolla löydy. Museoviraston viralliseen tiedottamiseen voi kyllä luottaa, mutta siitäkään ei kaikki aukea.

Vaikeutena on silloin vain se, etteivät laskelmat sellaisenaan ole sovitettavissa yhteen. Ne nimittäin tarkastelevat kuluja ja tuloja eri näkökulmista. Kiitosta kuuluu kuitenkin Museoviraston tiedoille ja niiden perusteella veronmaksajat kyllä kykenevät jo tekemään tärkeitä johtopäätöksiä. Aikaisemmat laskelmani ja Museoviraston tekemät päätyvät aika lähelle toisiaan. Ymmärrämme siis toisiamme. Merikeskuksen lopullinen Kotkalle asettama taakka pystytään nyt lopullisesti, vaadittavalla tarkkuudella punnitsemaan.

Kaiken on perustuttava kaupungintalolta saatavaan lausuntoon. "Miksi ajaisimme Ladalle, jos voimme ostaa Mercedeksen!" Merikeskus Wellamoon upposi kyseisen lausunnon mukaan rakennusvaiheen aikana kaupungin varoja hiukan alle 40 000 000 euroa. Kaupungilta saatu tieto jäi tosin hiukan alle, mutta kun koko kaupungin hallinto-organisaatiota juoksutti samaan rakentamisen loppuviikkojen aikaan Tall Ship Race, se kiirehti kalliisti rakentamista hintaan mihin hyvänsä ja näin 40 000 000 euroa kyllä täyttyi. Kustannuslaskut vain kenties osittain "lipsahtivat" yleishallinnon momenteille.

Statement-summaan on lisättävä niin kutsutun salaisen sopimuksen sovittu loppulasku. Kannattaa panna merkille, että salaiseksi julistaminen tapahtui nimenomaan vastapuolen toivomuksesta, ei omien virkahenkilöiden vaatimuksesta. Mikä olisi oikeuden käsitys tällaisesta salaamisesta? "Salaisen sopimuksen" oikea määrä selviää edellisen talousjohtajan tekemästä poistojen lisäyksestä, mikä kirjattiin heti oikeuskäsittelyn peruuntumisen jälkeen. Senkin määrä - poistojen - on neljän toimintavuoden aikana noussut lähelle komeaa 10 000 000 euron lukua. Näin Merikeskuksen potti nousi jo 50 miljoonaan euroon. Aikaisemmasta blogistani löytyy tarkkakin summa.

Kun satamayhteistyö aikanaan perustettiin osakejakoon naapurikaupunkien kesken, Kotkassa kulujen sujauttelu Kotkan Satama OY:n tileihin ei enää käynyt entiseen malliin, se loppui. Ei suju myöskään Härniemen laiturin korjaustyö ilman, että kansa haluaa enemmän tästäkin tietää. Hamina tuskin hyväksyy, että kotkalaista satama-allasta korjattaisiin yhteisestä kassasta. Mutta hyväksykäämme tähän laskelmaan vain puolet Härniemen laiturin korjauslaskusta eli 5 000 000 euroa. Loppu menköön sitten vaikka aikaisemman satamaliikenteen potkurivirtojen lukuun.

Mutta olemmekin jo kiinni rakentamisen kokonaisummassa 55 000 000 euron tasolla. Se ole tässä kuitenkaan kaikkein tärkein. Polttavin tuleville veronmaksajille on vasta se tarkka luku siitä, mitä Kantasatamaan on jo kokonaisuutena, konsulttitöinä, mahdollisina provisioina ja havainnekuvina uponnut. Rakentamiseen emme enää voi puuttua. Kiinteistö seisoo siellä, missä se tulevat vuosikymmenet tulee seisomaan. "Kotka on sijoittnut jo 100 miljoonaa keskikaupunkinsa kehittämiseen". Näin kuului torinäkymää tukeva lausunto kunniataulun jakotilaisuudessa. Mitä sillä suunnattomalla rahasummalla on saatu aikaan?

Kaikkein polttavimpana koetaan näin ollen tiedottomuus siitä, millaisia kuluja/tuottoja Merikeskus vastaisuudessa lompakoillemme aiheuttaa. Niitä kannattaa ottaa kirjoituksissa pohdittavaksi. Vertalkaa Merikeskuksen vuosikuluja Kotkan Teatterista saatuun vuosisäästöön? Paljonko säästöä syntyy pikku koulujen lakkauttamisesta? Varoituksia Kotkan vaarallisesta taloustilanteesta on kyllä ajoissa annettu, mutta niitä ei ole haluttu uskoa. "Pitäisikö Merikeskuksen ovet nyt pistää kiinni?!". "Ei - sitä on vain pakko sietää!"



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...