Siirry pääsisältöön

Vuokraus voi olla hyväkin vaihtoehto

Talouskäsitteisiin liittyy tänään yhä useammin alkuperäisesti amerikkalais-englanninkielinen sana leasing - vuokrausluotto. Jotain lainataan, mutta lainauksesta halutaan sitova sopimus. Suomalaisessa merkityksessä sana sisälsi sitoumuksen jonkin koneen tai laitteen käytöstä kausivuokraa vastaan. Vuokrauksen kohdetta ei siis asiakkaan tarvitse omistaa, eikä  kiinnittää siihen pääomaa. Tällä saadaan aikaan säästöä ja jopa tarkkuutta oman talouden arviointiin. Markkinaehtoisessa maailmassa se synnytti joukon erikoisyrityksiä, jotka omalla aktiiviteetillaan keräsivät yhteen asiakkaden tarvepiikkejä, sijoittivat näihin pääomaansa ja saivat aikaan edullista käyttöä lyhytaikaisten tarvitsijoiden keskuudessa. 

Alkuperäinen leasing käsitteenä (lend/lease US sotalainat) on tästä pitäen laajentunut moneen suuntaan. Hyvin yksinkertainen tapahtuma sai pian pankkien mielenkiinnon heräämään. Perustettiin vuokrausluottoyrityksiä. Koska ketjun viimeiset lenkit olivat ennen pitkää rahalaitoksia, syntyi luonnollinen tarve saada jonkinlainen vakuus vuokrausketjulta. Se synnytti tähän elinkeinojen klusteriin takaustarpeen. Pienistä tarvepiikeistä ei juuri huolta ollut, yksityiskäyttäjiltä perittiin käteismaksu, mutta vähitellen arvossaan kohoavat vuokrauksen kohteet yltivät jo tasolle, että se alkoi vaikuttaa tätä elinkeinonaan hoitavien tuloslaskelmiin ja velkarankingiin. Kaupunkien tasekirjassa ne löytyvät lehdeltä liite. Valtuustojen kannattaa seurata niiden kehittymistä.

Pankit alkoivat nyt vaatia asiakasuhteessa olevilta yrityksiltä joissakin tapauksissa sopimustakuita. Mielenkiintoa herätti, että vastoin vuokrauksessa liikkuvan rahan oikeaa luonnetta, häivytettiin sanasta vuokrausluotto sen loppuosa. Samalla kun luotto -osa hävisi, se alkoi kiinnostaa kuntapäättäjiä. Vuosia oli toimittu normaalisti, tehty sopimuksia autoista, porakoneista, sorveista ja muusta tämän tasoisesta. Kun kunnallinen kirjanpitolaki ei valtiovallan lupauksesta huolimatta muuttunut reilun velan suuntaan, luottolajilla oivallettiin mahdollisuus kikkaillen saada julkisiin taseisiin ja velkarekisteriin näkymätöntä lisäluottoa. Näin suuret yksiköt, sairaalat, satamat, paikotushallit, sillat, rakennettavat maantiet ja muun muassa kiinteistöyhtiöt tulivat vuokrauksen piiriin.

Leasing voi tietyissä tapauksissa olla jopa edullinen kunnankin taloudessa. Jos hankittava laite tai kone ratkaisee jonkin teknisen ongelman, eikä luotonottajalla talousarviossaan sillä hetkellä ole hankkeeseen tarvittavia kassavaroja, vuokrausluoton käyttäminen voi olla perusteltua. Esimerkkinä olisi tehokkaampi ja uudempi aurauskalusto runsaasti lumisena talvena, tai parakit remonttikohteissa. Mitä arvokkaampi vuokrattava kohde on, sitä varmemmin tappiota tämä rahoitukseen käytetty menetelmä mukanaan tuo. Sijoittaja, jolla on voimaa, asettaa aivan varmasti oman korko- ja voittovaatimuksensa. Silloin kun oma kiinteistö myydään ja sama vuokrataan heti takaisin, tuskin operaation suunnittelija odottaa mitään kannattavuutta.  
                     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...