Talouskäsitteisiin liittyy tänään yhä useammin alkuperäisesti amerikkalais-englanninkielinen sana leasing - vuokrausluotto. Jotain lainataan, mutta lainauksesta halutaan sitova sopimus. Suomalaisessa merkityksessä sana sisälsi sitoumuksen jonkin koneen tai laitteen käytöstä kausivuokraa vastaan. Vuokrauksen kohdetta ei siis asiakkaan tarvitse omistaa, eikä kiinnittää siihen pääomaa. Tällä saadaan aikaan säästöä ja jopa tarkkuutta oman talouden arviointiin. Markkinaehtoisessa maailmassa se synnytti joukon erikoisyrityksiä, jotka omalla aktiiviteetillaan keräsivät yhteen asiakkaden tarvepiikkejä, sijoittivat näihin pääomaansa ja saivat aikaan edullista käyttöä lyhytaikaisten tarvitsijoiden keskuudessa.
Alkuperäinen leasing käsitteenä (lend/lease US sotalainat) on tästä pitäen laajentunut moneen suuntaan. Hyvin yksinkertainen tapahtuma sai pian pankkien mielenkiinnon heräämään. Perustettiin vuokrausluottoyrityksiä. Koska ketjun viimeiset lenkit olivat ennen pitkää rahalaitoksia, syntyi luonnollinen tarve saada jonkinlainen vakuus vuokrausketjulta. Se synnytti tähän elinkeinojen klusteriin takaustarpeen. Pienistä tarvepiikeistä ei juuri huolta ollut, yksityiskäyttäjiltä perittiin käteismaksu, mutta vähitellen arvossaan kohoavat vuokrauksen kohteet yltivät jo tasolle, että se alkoi vaikuttaa tätä elinkeinonaan hoitavien tuloslaskelmiin ja velkarankingiin. Kaupunkien tasekirjassa ne löytyvät lehdeltä liite. Valtuustojen kannattaa seurata niiden kehittymistä.
Pankit alkoivat nyt vaatia asiakasuhteessa olevilta yrityksiltä joissakin tapauksissa sopimustakuita. Mielenkiintoa herätti, että vastoin vuokrauksessa liikkuvan rahan oikeaa luonnetta, häivytettiin sanasta vuokrausluotto sen loppuosa. Samalla kun luotto -osa hävisi, se alkoi kiinnostaa kuntapäättäjiä. Vuosia oli toimittu normaalisti, tehty sopimuksia autoista, porakoneista, sorveista ja muusta tämän tasoisesta. Kun kunnallinen kirjanpitolaki ei valtiovallan lupauksesta huolimatta muuttunut reilun velan suuntaan, luottolajilla oivallettiin mahdollisuus kikkaillen saada julkisiin taseisiin ja velkarekisteriin näkymätöntä lisäluottoa. Näin suuret yksiköt, sairaalat, satamat, paikotushallit, sillat, rakennettavat maantiet ja muun muassa kiinteistöyhtiöt tulivat vuokrauksen piiriin.
Leasing voi tietyissä tapauksissa olla jopa edullinen kunnankin taloudessa. Jos hankittava laite tai kone ratkaisee jonkin teknisen ongelman, eikä luotonottajalla talousarviossaan sillä hetkellä ole hankkeeseen tarvittavia kassavaroja, vuokrausluoton käyttäminen voi olla perusteltua. Esimerkkinä olisi tehokkaampi ja uudempi aurauskalusto runsaasti lumisena talvena, tai parakit remonttikohteissa. Mitä arvokkaampi vuokrattava kohde on, sitä varmemmin tappiota tämä rahoitukseen käytetty menetelmä mukanaan tuo. Sijoittaja, jolla on voimaa, asettaa aivan varmasti oman korko- ja voittovaatimuksensa. Silloin kun oma kiinteistö myydään ja sama vuokrataan heti takaisin, tuskin operaation suunnittelija odottaa mitään kannattavuutta.
Kommentit