Siirry pääsisältöön

Vuokraus voi olla hyväkin vaihtoehto

Talouskäsitteisiin liittyy tänään yhä useammin alkuperäisesti amerikkalais-englanninkielinen sana leasing - vuokrausluotto. Jotain lainataan, mutta lainauksesta halutaan sitova sopimus. Suomalaisessa merkityksessä sana sisälsi sitoumuksen jonkin koneen tai laitteen käytöstä kausivuokraa vastaan. Vuokrauksen kohdetta ei siis asiakkaan tarvitse omistaa, eikä  kiinnittää siihen pääomaa. Tällä saadaan aikaan säästöä ja jopa tarkkuutta oman talouden arviointiin. Markkinaehtoisessa maailmassa se synnytti joukon erikoisyrityksiä, jotka omalla aktiiviteetillaan keräsivät yhteen asiakkaden tarvepiikkejä, sijoittivat näihin pääomaansa ja saivat aikaan edullista käyttöä lyhytaikaisten tarvitsijoiden keskuudessa. 

Alkuperäinen leasing käsitteenä (lend/lease US sotalainat) on tästä pitäen laajentunut moneen suuntaan. Hyvin yksinkertainen tapahtuma sai pian pankkien mielenkiinnon heräämään. Perustettiin vuokrausluottoyrityksiä. Koska ketjun viimeiset lenkit olivat ennen pitkää rahalaitoksia, syntyi luonnollinen tarve saada jonkinlainen vakuus vuokrausketjulta. Se synnytti tähän elinkeinojen klusteriin takaustarpeen. Pienistä tarvepiikeistä ei juuri huolta ollut, yksityiskäyttäjiltä perittiin käteismaksu, mutta vähitellen arvossaan kohoavat vuokrauksen kohteet yltivät jo tasolle, että se alkoi vaikuttaa tätä elinkeinonaan hoitavien tuloslaskelmiin ja velkarankingiin. Kaupunkien tasekirjassa ne löytyvät lehdeltä liite. Valtuustojen kannattaa seurata niiden kehittymistä.

Pankit alkoivat nyt vaatia asiakasuhteessa olevilta yrityksiltä joissakin tapauksissa sopimustakuita. Mielenkiintoa herätti, että vastoin vuokrauksessa liikkuvan rahan oikeaa luonnetta, häivytettiin sanasta vuokrausluotto sen loppuosa. Samalla kun luotto -osa hävisi, se alkoi kiinnostaa kuntapäättäjiä. Vuosia oli toimittu normaalisti, tehty sopimuksia autoista, porakoneista, sorveista ja muusta tämän tasoisesta. Kun kunnallinen kirjanpitolaki ei valtiovallan lupauksesta huolimatta muuttunut reilun velan suuntaan, luottolajilla oivallettiin mahdollisuus kikkaillen saada julkisiin taseisiin ja velkarekisteriin näkymätöntä lisäluottoa. Näin suuret yksiköt, sairaalat, satamat, paikotushallit, sillat, rakennettavat maantiet ja muun muassa kiinteistöyhtiöt tulivat vuokrauksen piiriin.

Leasing voi tietyissä tapauksissa olla jopa edullinen kunnankin taloudessa. Jos hankittava laite tai kone ratkaisee jonkin teknisen ongelman, eikä luotonottajalla talousarviossaan sillä hetkellä ole hankkeeseen tarvittavia kassavaroja, vuokrausluoton käyttäminen voi olla perusteltua. Esimerkkinä olisi tehokkaampi ja uudempi aurauskalusto runsaasti lumisena talvena, tai parakit remonttikohteissa. Mitä arvokkaampi vuokrattava kohde on, sitä varmemmin tappiota tämä rahoitukseen käytetty menetelmä mukanaan tuo. Sijoittaja, jolla on voimaa, asettaa aivan varmasti oman korko- ja voittovaatimuksensa. Silloin kun oma kiinteistö myydään ja sama vuokrataan heti takaisin, tuskin operaation suunnittelija odottaa mitään kannattavuutta.  
                     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean