Siirry pääsisältöön

Sopeuduttava talouden realiteetteihin

Ammattitaitoisena virkamiehenä tunnettu Carean toimitusjohtaja kyllä tietää, että kelvolliseen tulokseen tarvitaan sekä potilaspalvelussa että sen kuluissa, laskelmien osumista kohdalleen. Käytännössä se tarkoittaa: "...kun vain jaksetaan tehdä työtä, jonain päivänä työ alkaa tuottaa tulosta". Toivotaan siis, että koko vuosi 2014 menee hallituksessa nyt sovituilla ja kaavailluilla tavoilla ja poliitikot varmasti tietävät, mikä potilaiden oikea hoitotaso tulee olemaan.

Rappeutuva keskussairaala, jatkuvasti laukeavine vessa-viemärivahinkoineen, tarvitsee alaskirjauksensa, koska remontti ei vielä ole ehtinyt saada kiinteistöä lopulliseen uudistumisen tasolle. Tätä kirjanpidollista vientiä 2013 lopputuloksessa ei potilasjoukon eikä veronmaksajien tarvitse hätkähtää, sillä Carean velkataakka ei tässä alaskirjauksessa lisäänny.

Kirjanpidossa kiinteistön arvo kyllä aikanaan korjaantuu remontin ja uudistumisen myötä, jos toiminta muuten on oikeilla arvoilla laskettu. Ainakin toistaiseksi asia lienee kohtuullisessa kunnossa. Keskussairaalan suuri loppurahoitus 120 - 160 me toki epäilyttää ja mietityttää.

Potilaspaikat vähenevät ja kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten palveluiden määrä on pienentymässä. Tätä emme kykene välttämään. Elämisemme on sopeuduttava realiteetteihin.  Suomi on valtiona jo kauan elänyt velaksi ja Kotka koko maassa heilunut siinä kärkikaupunkina. Sitä on aikaa sitten monissakin kirjoituksissa yritetty todistaa, mutta vasta nyt äänenpainot alkavat vakavoitua.

Valtion kolme miljardia, jotka on varattu kestovajeen taittamiseen, saattavat monista eri syistä johtuen lisääntyä jopa yli kaksinkertaisiksi. Sama vaiva siirtyy samalla tästä kuntiin. Siitä huolimatta todellista ahdinkoa tajuamattomat antavat mielikuvituksensa julkisuudessa liihoitella kovaa ja korkealla.

Silloin kun vanhusten hoito, yleisesti ottaen, on lipsahtanut lainsäädännön ulkopuolelle, kaikki kukkuramitalliset toiveet samanaikaisista uusista elokuvakeskuksista, pelikasinoista, kylpylöistä, monitähtisistä hotelleista ja muista Rubiconeista, vaikuttavat tyhjän tynnyrin kolinalta. Kun kaupunkimme tilapalvelulla tuskin on varoja Kouvolan Veturin kokoisen Outlet-hallin vesijohtoon, viemäröintiin ja sähköistykseen suunnattoman muun korjausvelan oheen, täällä edelleen pyritään nuolaisemaan makeaa ennen kuin mitään on suuhun tipahtamassa. Mutta kansa pitää tarinoista. Ja sellainen on täällä historiallisesti tuttu ilmiö.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi.

Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee.

Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaatimu…