Sopeuduttava talouden realiteetteihin

Ammattitaitoisena virkamiehenä tunnettu Carean toimitusjohtaja kyllä tietää, että kelvolliseen tulokseen tarvitaan sekä potilaspalvelussa että sen kuluissa, laskelmien osumista kohdalleen. Käytännössä se tarkoittaa: "...kun vain jaksetaan tehdä työtä, jonain päivänä työ alkaa tuottaa tulosta". Toivotaan siis, että koko vuosi 2014 menee hallituksessa nyt sovituilla ja kaavailluilla tavoilla ja poliitikot varmasti tietävät, mikä potilaiden oikea hoitotaso tulee olemaan.

Rappeutuva keskussairaala, jatkuvasti laukeavine vessa-viemärivahinkoineen, tarvitsee alaskirjauksensa, koska remontti ei vielä ole ehtinyt saada kiinteistöä lopulliseen uudistumisen tasolle. Tätä kirjanpidollista vientiä 2013 lopputuloksessa ei potilasjoukon eikä veronmaksajien tarvitse hätkähtää, sillä Carean velkataakka ei tässä alaskirjauksessa lisäänny.

Kirjanpidossa kiinteistön arvo kyllä aikanaan korjaantuu remontin ja uudistumisen myötä, jos toiminta muuten on oikeilla arvoilla laskettu. Ainakin toistaiseksi asia lienee kohtuullisessa kunnossa. Keskussairaalan suuri loppurahoitus 120 - 160 me toki epäilyttää ja mietityttää.

Potilaspaikat vähenevät ja kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten palveluiden määrä on pienentymässä. Tätä emme kykene välttämään. Elämisemme on sopeuduttava realiteetteihin.  Suomi on valtiona jo kauan elänyt velaksi ja Kotka koko maassa heilunut siinä kärkikaupunkina. Sitä on aikaa sitten monissakin kirjoituksissa yritetty todistaa, mutta vasta nyt äänenpainot alkavat vakavoitua.

Valtion kolme miljardia, jotka on varattu kestovajeen taittamiseen, saattavat monista eri syistä johtuen lisääntyä jopa yli kaksinkertaisiksi. Sama vaiva siirtyy samalla tästä kuntiin. Siitä huolimatta todellista ahdinkoa tajuamattomat antavat mielikuvituksensa julkisuudessa liihoitella kovaa ja korkealla.

Silloin kun vanhusten hoito, yleisesti ottaen, on lipsahtanut lainsäädännön ulkopuolelle, kaikki kukkuramitalliset toiveet samanaikaisista uusista elokuvakeskuksista, pelikasinoista, kylpylöistä, monitähtisistä hotelleista ja muista Rubiconeista, vaikuttavat tyhjän tynnyrin kolinalta. Kun kaupunkimme tilapalvelulla tuskin on varoja Kouvolan Veturin kokoisen Outlet-hallin vesijohtoon, viemäröintiin ja sähköistykseen suunnattoman muun korjausvelan oheen, täällä edelleen pyritään nuolaisemaan makeaa ennen kuin mitään on suuhun tipahtamassa. Mutta kansa pitää tarinoista. Ja sellainen on täällä historiallisesti tuttu ilmiö.