Siirry pääsisältöön

E18

Kuntajohtajien mielipiteet vahvistavat niitä odotuksia, joita kansalaisilla on pitkään ollut uudesta tieväylästä Pietari - Helsinki - Tukholma - Oslo. Kuntajohtajien mielipiteissä näkyvät luonnollisimmin toistaiseksi vain omaan kuntaan kohdistuvat odotukset, eivät niinkään tieyhteyteen kokonaisuudessaan. Valtiovallan painavalle vastuulle ja näkemykselle jäävät siten sotet ja kuntien väliset tulevaisuuden järjestelyt.

Kahden erikoissairaanhoitoa tarjoavan laitoksen rakentaminen viime vuosikymmeninä kovasti köyhtyneeseen Kymenlaaksoon vaikuttaa kustannuksiltaan mahdottomalta. Suunnitelmia voidaan kyllä näennäisesti tehdä, niitä on myös helppo perua. Mutta lopullisen ratkaisun tulevat Helsingistä ja Valtiokonttorista käsin tekemään ne suunnan määrääjät, joiden käsissä todella on  kahisevaa. Eniten näissä suurissa ratkaisuissa tulee jännittämään erikoissairaanhoito.

Jos Kotkan Keskussairaalan remontointi lasketaan väärien huonekorkeuksien, lahojen viemäriputkien, ilmastointivaikeuksien ynnä muiden rakenteellisten ominaisuuksien johdosta käyvän ylivoimaiseksi, kunnat ovat suuren sovintopäätöksen edessä. Samalla on ratkaistava, missä maantieteellisesti Kymenlaakson Keskussiraala parhaiten ottaisi vastaan ja parantaisi potilaansa? Paikka on pakko valita siten, että se sopii kaikille kustannuksiin osallistuville.

Siitä tunnutaan eri puolilla Kymenlaaksoa kuitenkin oltavan varma, että tieyhteys valmistuu ja synnyttää tänne jotain uutta. Tämä aktiivisuus näkyy toivottavasti ensinnä Vaalimaalla kansainvälisyyden lisääntymisenä. Mihin mittaan tarjonta ja naapuruston kanssakäyminen lähivuosina yltyy, riippuu yhteistoimintapolitiikasta. Erikoistarkkailuussa kuitenkin tulee olemaan se, millainen ja minkä henkinen järjestelmä Venäjää, pinta-alaltaan laajaa, sotilaallisesti yliarvioitua ja taloudellisessa kykenevyydessä arvioitua pienempää valtaa, tulevassa politiikassaan käyttää..

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan?

Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se stra…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…