Siirry pääsisältöön

E18

Kuntajohtajien mielipiteet vahvistavat niitä odotuksia, joita kansalaisilla on pitkään ollut uudesta tieväylästä Pietari - Helsinki - Tukholma - Oslo. Kuntajohtajien mielipiteissä näkyvät luonnollisimmin toistaiseksi vain omaan kuntaan kohdistuvat odotukset, eivät niinkään tieyhteyteen kokonaisuudessaan. Valtiovallan painavalle vastuulle ja näkemykselle jäävät siten sotet ja kuntien väliset tulevaisuuden järjestelyt.

Kahden erikoissairaanhoitoa tarjoavan laitoksen rakentaminen viime vuosikymmeninä kovasti köyhtyneeseen Kymenlaaksoon vaikuttaa kustannuksiltaan mahdottomalta. Suunnitelmia voidaan kyllä näennäisesti tehdä, niitä on myös helppo perua. Mutta lopullisen ratkaisun tulevat Helsingistä ja Valtiokonttorista käsin tekemään ne suunnan määrääjät, joiden käsissä todella on  kahisevaa. Eniten näissä suurissa ratkaisuissa tulee jännittämään erikoissairaanhoito.

Jos Kotkan Keskussairaalan remontointi lasketaan väärien huonekorkeuksien, lahojen viemäriputkien, ilmastointivaikeuksien ynnä muiden rakenteellisten ominaisuuksien johdosta käyvän ylivoimaiseksi, kunnat ovat suuren sovintopäätöksen edessä. Samalla on ratkaistava, missä maantieteellisesti Kymenlaakson Keskussiraala parhaiten ottaisi vastaan ja parantaisi potilaansa? Paikka on pakko valita siten, että se sopii kaikille kustannuksiin osallistuville.

Siitä tunnutaan eri puolilla Kymenlaaksoa kuitenkin oltavan varma, että tieyhteys valmistuu ja synnyttää tänne jotain uutta. Tämä aktiivisuus näkyy toivottavasti ensinnä Vaalimaalla kansainvälisyyden lisääntymisenä. Mihin mittaan tarjonta ja naapuruston kanssakäyminen lähivuosina yltyy, riippuu yhteistoimintapolitiikasta. Erikoistarkkailuussa kuitenkin tulee olemaan se, millainen ja minkä henkinen järjestelmä Venäjää, pinta-alaltaan laajaa, sotilaallisesti yliarvioitua ja taloudellisessa kykenevyydessä arvioitua pienempää valtaa, tulevassa politiikassaan käyttää..

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...