Siirry pääsisältöön

Velkaa

Joka vuosi sama laulu, talousarvion tekeminen on vaikeaa. Vaikeaahan se on, kun ei ole jakovaraa. Eikä tällä näkymin tule. Kaikki haluavat kuitenkin tehdä jotain, joka jotenkin kohentaisi oman puolueen valtaa. Soppa kiehuu ja sen sisältö on sekava. Tee sitten arvioita seuraavasta vuodesta. Pieni myönnytys jossain kohdassa on vanha keino tasoittaa mielet.

Muuten kaikki menee vanhan kaavan mukaan. Maailman kuulu kulissimies Potemkin on niin monta kertaa luvannut jotain ja lupauksensa sitten pettänyt. Velkaa on kukkuramitoin kertynyt ja seuraavan talousarvion rakentaneet tietävät jo, että miinusta tulee tästä vuodesta lisää. Mutta kaikelle tulee maksun aika. Kaupunginhallitus kyllä sen surun jo ennalta tietää ja muista poliitikoista aavistavat ne valistuneimmat.

Saattavat koputtajat olla jo nyt valtiokonttorista. Musta takki ja kaikki. Kaupunginhallitus jatkaa nyrkkitappelua, vaihtaako rahaksi vielä loppuosa Kotkan Energiasta, jatkaen ennalta varman, tappiollisen kohtalonsa viivytystä. Uskoako Ankkurin ihmeeseen, että luotettavia vuokran maksajia kulttuurin piiristä löytyy ja hankkeesta saadaan edes siedettävän tappiollinen, kun aika moni on valtion pussilla jo nyt.?

Kaikkihan on maksettava eikös juu, minkä tässä maailmassa velkaantuu. Niin oli ennen ja niin on nyt. Yksikään velkamarkka ei katoa taivaalle,  Ikeen alta on pakko kulkea, jos itse halutaan olla herrana talossa. Kikkailun marginaali on rajallinen. Kikkailijoiden oikea paikka olisi jalkapuussa. Heikot suojataan ja eliitti saa hieman raskaamman taakan. Niin se jotenkuten menisi.

Kaupungin johdon on pakko antaa raportti Cursorin helottavista ruusutarhoista, käytetyistä EU-rahoista, ja raportti kaikkien konsulttien veloituksista koreaan Kantasatamaan. Samalla vallankäyttäjien on muistettava, että valtaosa kaikkien kulujen maksajista asuu muualla kuin Kotkansaarella. Tälläkin suurella joukolla on vaaleissa mielipide. Eikä kaikkien mieleinen.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean