Siirry pääsisältöön

Tunnelmointia

Vuosikymmenien ajan Kotkasta on luotu kuvaa, että kaupunki on ominaisuuksiltaan maailman kärkikaartiin kuuluva merikaupunki. Hätkähdyttävänä esimerkkinä käy Vellamo-merikeskus, joka yksinäisenä seisoo perustallaan. Sen lopullisia rakennuskustannuksia ei koskaan ole maksajilleen virallisesti ilmoitettu ja joka kuitenkin Museoviraston antamien tietojen perusteella vuosittain kerää aikamoisen summan miinusta  kaupungin lopulliseen tulokseen.

Onnellisena pienen Suomenlahden tuulahduksesta on unohdettu muitten todellisten Euroopan rantakaupunkien, kuten Hampurin, Amsterdamin, Gdanskin, Göteborgin, Narvikin tai Riikan lisäominaisuudet suurien tonnimäärien myötävaltteina. Puistot kukoistavat niissäkin, taideteokset vähintään yhtä arvokkaat. Täällä on siis vuosikymmeniä luotettu sellaiseen turismiin, joka rakastaa merta yli kaiken ja antaa auliisti kukkaron avautua niin kaupunkisuunnittelun kuin arkkitehtuurinkin tarpeille. Sitä turismia ei kuitenkaan haluta helpottaa sen kiitäessä Pietarista Helsinkiin.

Toistaiseksi ei odotuksia vastaavaa kasvua ja samalla velkojen purkautumista ole näkynyt. Joka ainoa merellisen nimen ja samalla romanttisen asun Kotkassa saanut kohde on kehityksessään jämähtänyt ja tappio luetaan joka vuosi taseista. Velkainen hankejono ei ole vähääkään jaksanut kantaa osaansa kaupungin muusta palvelun tarpeesta. Voidaan tietysti sanoa, että olosuhteet ovat olleet epäsuotuisat. Mutta uusi pikitie Pietari -Helsinki herättää vielä toivoa. Kyminlinnan nykyaikaistaminen on pakko nopeutua.

Mutta näinhän se tuppaa olemaan yleensä maailmassa. Eritoten yritystoiminnassa. On siis syytä yrittää rakentaa tasapainoa. Tulee taas kerran mieleen vanha ajatus. Saada kaupungin kehittäjät ymmärtämään toimintaympäristön laajuus ja kerroksellisuus. Ei kannata tavoitella Kotkansaareen Keskustapalkintoa, eikä sitä enää myönnettäisikään. Niin paljon ulkoiset laskelmat ja väittämät ovat toisaalle pyllähtäneet. Viimeisenä kikkana korotetaan sitten täysin omaehtoisesti kiinteistöjen arvoja.

Kotkan hallinto on järjestelmällisesti painottanut, ettei sen henkilöstö ole kovan vähentämisen edessä. Vain pehmeät keinot ovat kelvanneet. Onko tämän kaiken jälkeen enää muuta kuin yksi jäljellä? Kaakko kerralla kuntoon! Yhdistetään Etelä-Karjalan ja koko Kymenlaakson tarpeet valtiovallan yksipuolisella määräyksellä. Levennetään harteita oikein kunnolla. Kyllä kansa senkin maksaisi, totuttuaan ensin koko järjestelmään. Ratkaisu - halki poikki ja pinoon - olisi jatkuvaa riitelyä ja jähnäämistä parempi.

Mainostoimisto Zeelandin markkinoima, vain harvojen ymmärtämä - Kaakko 135 astetta - on nyt vaihtumassa uudeksi markkinointisloganiksi. Kyseessä on Cursorin (!) kehittämä "row by nature". Miten tämä Oxford-englanninkielinen lause toimisi kehittävänä innovaatiostragiana, kun sen toivotaan yhtäaikaa herättävän positiivisia signaaleja venäläisten turisteissa. Todellisuudessa se on taseissa nähtävissä vasta usean vuoden kuluttua. Tavalliselle kadun kulkijalle saattaisi kirjainyhdistelmä yt:t (Cursor + Kotkan kaupunki) olla melkoisesti ymmärrettävämpi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa.

Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana …

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…

Valheellista

Miltä maailma näyttäisi, jos kaikki puhuisivat vain totta? Voidaanko tilanne kokea todellisena ilman koetta - ei? Siis mennään kokeiluun. Aamulla heti unien loputtua ei kuviteltaisi kaikkea jäsenten kolotusta todellisuutena, vaan tyydyttäisiin valkeaan valheeseen. Toisin sanoen sievistellään eli valehdellaan. Avoin toteamus aviopuolisolle päivän aluksi on unohtaa vanhentuneet piirteet. Miten näytät pirteältä? Valhettako eikä niin valkoista. Näin eteenpäin.

Elämmekö - pelkästään - valkoisen valheen maailmassa? Eivät poliitikot ole ainoita, jotka valehtelevat. Mekin teemme sitä, kun kaikki tekevät! Toiset valkoisen, toiset hieman siitä poikkeavana. Emmekö enää kunnioita suoraan sanojia, kuten Hertta Kuusista, kommunistia? Kai niitä, omassa totuudessaan pitäytyviä, rehvastelee molemmissa vastapuolissa? Rehellistä totuutta siis ei ole olemassakaan? Kaikki valehtelevat. Alan lähestyä tavoitetta.

Kinastelu ei katso aikaa, se jatkuu aina. Porukka, johon kuuluu löytyy sen mukaan, miten sopiva…