Siirry pääsisältöön

Tunnelmointia

Vuosikymmenien ajan Kotkasta on luotu kuvaa, että kaupunki on ominaisuuksiltaan maailman kärkikaartiin kuuluva merikaupunki. Hätkähdyttävänä esimerkkinä käy Vellamo-merikeskus, joka yksinäisenä seisoo perustallaan. Sen lopullisia rakennuskustannuksia ei koskaan ole maksajilleen virallisesti ilmoitettu ja joka kuitenkin Museoviraston antamien tietojen perusteella vuosittain kerää aikamoisen summan miinusta  kaupungin lopulliseen tulokseen.

Onnellisena pienen Suomenlahden tuulahduksesta on unohdettu muitten todellisten Euroopan rantakaupunkien, kuten Hampurin, Amsterdamin, Gdanskin, Göteborgin, Narvikin tai Riikan lisäominaisuudet suurien tonnimäärien myötävaltteina. Puistot kukoistavat niissäkin, taideteokset vähintään yhtä arvokkaat. Täällä on siis vuosikymmeniä luotettu sellaiseen turismiin, joka rakastaa merta yli kaiken ja antaa auliisti kukkaron avautua niin kaupunkisuunnittelun kuin arkkitehtuurinkin tarpeille. Sitä turismia ei kuitenkaan haluta helpottaa sen kiitäessä Pietarista Helsinkiin.

Toistaiseksi ei odotuksia vastaavaa kasvua ja samalla velkojen purkautumista ole näkynyt. Joka ainoa merellisen nimen ja samalla romanttisen asun Kotkassa saanut kohde on kehityksessään jämähtänyt ja tappio luetaan joka vuosi taseista. Velkainen hankejono ei ole vähääkään jaksanut kantaa osaansa kaupungin muusta palvelun tarpeesta. Voidaan tietysti sanoa, että olosuhteet ovat olleet epäsuotuisat. Mutta uusi pikitie Pietari -Helsinki herättää vielä toivoa. Kyminlinnan nykyaikaistaminen on pakko nopeutua.

Mutta näinhän se tuppaa olemaan yleensä maailmassa. Eritoten yritystoiminnassa. On siis syytä yrittää rakentaa tasapainoa. Tulee taas kerran mieleen vanha ajatus. Saada kaupungin kehittäjät ymmärtämään toimintaympäristön laajuus ja kerroksellisuus. Ei kannata tavoitella Kotkansaareen Keskustapalkintoa, eikä sitä enää myönnettäisikään. Niin paljon ulkoiset laskelmat ja väittämät ovat toisaalle pyllähtäneet. Viimeisenä kikkana korotetaan sitten täysin omaehtoisesti kiinteistöjen arvoja.

Kotkan hallinto on järjestelmällisesti painottanut, ettei sen henkilöstö ole kovan vähentämisen edessä. Vain pehmeät keinot ovat kelvanneet. Onko tämän kaiken jälkeen enää muuta kuin yksi jäljellä? Kaakko kerralla kuntoon! Yhdistetään Etelä-Karjalan ja koko Kymenlaakson tarpeet valtiovallan yksipuolisella määräyksellä. Levennetään harteita oikein kunnolla. Kyllä kansa senkin maksaisi, totuttuaan ensin koko järjestelmään. Ratkaisu - halki poikki ja pinoon - olisi jatkuvaa riitelyä ja jähnäämistä parempi.

Mainostoimisto Zeelandin markkinoima, vain harvojen ymmärtämä - Kaakko 135 astetta - on nyt vaihtumassa uudeksi markkinointisloganiksi. Kyseessä on Cursorin (!) kehittämä "row by nature". Miten tämä Oxford-englanninkielinen lause toimisi kehittävänä innovaatiostragiana, kun sen toivotaan yhtäaikaa herättävän positiivisia signaaleja venäläisten turisteissa. Todellisuudessa se on taseissa nähtävissä vasta usean vuoden kuluttua. Tavalliselle kadun kulkijalle saattaisi kirjainyhdistelmä yt:t (Cursor + Kotkan kaupunki) olla melkoisesti ymmärrettävämpi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...