Siirry pääsisältöön

Läpikulkukaupunki

Harvoin luen tekstareita, joskus kuitenkin. Viime aikoina ovat erikoisesti Kantasatamaan piirrellyt suunnitelmat olleet suurimman mielenkiinnon kohteena. Syy tähän on selvä.  Kaupunkimme taloussunnitelman todellinen alijäämä on tänäkin vuonna yli 15 milj., eikä samansuuntaiselle kehitykselle näytä olevan loppua. Kotkalla ei edes ole varaa rakentaa paikalle kunnallistekniikkaa, saati sitten samanaikaisesti toteuttaa muuta kunnalta vaadittavaa rahoitusta.

Äskettäin näin tekstareissa parahduksenomaisen pyynnön, ettei juuri julkaistua, vanhan sataman kaavasuunnitelmaa heti ammuttaisi alas. Kysyjä oli ilmeisesti Kotkansaari-uskovainen, jolle mikään taloustieto ei tee päähän pesää. Samaan aikaan joukko valtuutettuja tiedusteli, minkä suuruisia kustannuksia välkkyvä suunnittelu oli jo maksanut. Vastausta tiedusteluun ei kuulunut. Salaisuuksien kaupunki siis jatkaa vanhaa menoaan. Kikkailu kiinteistöjen arvoilla vain vahvistaa maineen.

Eduskuntavaalit sotkevat pahasti taloudellista ajattelua muutenkin. "Ei saa koskea saavutettuihin etuihin!" On taloudesta kuulunut vasemmiston mielilause. "Eläkeikään ei kyllä kajota!" Tosivaikeaksi tekee talouden selvittämisen se, että huudoista kehitellään väenväkisin vedenjakajaa juuri eduskuntavaalien alla vasemmiston ja oikeiston välille. Toinen haluaa panosta ostovoimaan, toinen korostaa vastuuta. Kaikki me samaan tulokseen pyrimme kuitenkin. Kummallista!

Suomi nousuun! Eri painotuksilla halutaan kuitenkin samaa. Käytännössä tämä ei onnistu päinvastaislla pyrinnöillä, sillä kaikkien on tingittävä elannostaan, vaativat sitten eduskuntavaalit millaista propagandaa hyvänsä. Lopputulokseksi tulee sitten joku kompromissi ja sen saa pääministeripuolue hallitusta värkätessään pureskeltavakseen. Elintaso ei voi kuitenkaan jatkua entisenlaisena.  Autoakin ajettaessa, pakittaminen on kaikkein kiusallisinta.

Nyt kehitellään kikkailun viime vaihetta. Demarit pelkäävät kuollakseen paikkojen menetystä eduskunnassa. Vasta vaalien jälkeen tiedämme, toteutuuko se lainkaan ja kuinka paljon. Häviöön varautumista voimme kuitenkin aistia jotain. Halutaan myydä Kotkan Energia Oy. Sen voi tehdä kuitenkin vain kerran. Kerran myytyä ei enää takaisin saa. Kaupunginjohtajan eläkkeelle lähtö lähestyy ja olisi hänen aktiiviajalleen edullista, jos Las Vegas-suunnitelma sittenkin antaisi Kantasatamaan lisää työntöä. Jotain edes. Vaikka narulla.

Saa nähdä miten käy. Oma veikkaukseni on, että Kotkan Energia Oy kyllä myydään, vastoin kaupunkilaisten etuja, sillä suuri ja kauhistuttava vaihtoehto olisi joutua eduskuntavaaleissa ja tulevassa kuntahallinnossa syyllistämään Antti Rinnettä ja sd.puoluetta koko tuhon lähteeksi. Vaikkei se tarkkaan ottaen kaikessa paikkaansa pitäisikään. Tarkkaillaan siis galuppien kehitystä.  Riskillä tässä kuitenkin pelataan. Ajatteluttaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskon pääjohtaja povaa vaikeita aikoja

Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten. Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa  muutakin vähentymistä. Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa t...

Pietari, Pietari, Venäjä!

Venäjä on kauan ollut kulttuurivaltio. Pietari oli jo 1900-luvun alussa loistokas kansainvälinen metropoli. Komeus vain oli, niin kuin on tänäänkin, keskittynyt suurkaupunkeihin Moskovaan, Pietariin ja muutamiin väestökeskuksiin. Maaseudulla näkymä ja tien kunto olivat sitten jotain muuta. Automatkailijat sen tietävät, eiväkä olosuhteet ole pian muuttumassa. Kotkassa kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä keskittynyt turismin odotukseen, ja aina pettynyt. Omasta tarjonnan vajeesta on pyritty pyristelemään irti jollain yksityisellä, pompöösillä rakennuksella, kuten Merikeskus Vellamolla, jonka vetovoimaa ei ole osattu, varoituksista huolimatta, alkuunkaan arvioida. Kaupunkipoliittisen vallan ja Venäjän rakkauden sulautumana onkin sitten liu'uttu todellisuudesta epätodellisuuteen. Merikeskus Vellamon viimeiset kävijämäärät ovat jämähtäneet noin 100 000 henkilöön. Jos valtion ja kaupungin tappioksi yhteisen museon pidosta katsotaan vaikka 1 000 000 euroa, kävijämäärän tulisi ol...

Yhteismoka

Liian harvat, niin demareissa kuin oikeistossakin, tajuavat sen menetyksen suuruutta, jonka kansamme on muutamassa vuodessa kärsinyt: Jo 41 valtavaa paperikonetta on jouduttu kysynnän puutteen takia pysäyttämään.  Lisäksi ei Nokia enää valmista matkapuhelimia, jotka aikanaan toivat melkoisen veromäärän valtion kassaan. Menetys on siis suunnaton. Sitä ei millään Antti Rinteen taikasanalla takaisin saa, ei sitten missään muodossa. Maailma muuttuu, sitä ei estä mikään. Uusi maailma vaatii uudet tuotteet ja uuden järjestyksen. Mikään koulutusraha ei kykene äkkiä luomaan ihan uutta. Velkakello tikittää ja samanaikaisesti SAK.n propaganda jauhaa ja pauhaa. Järkevä osa kansasta alkaa jo tuskastua lakkouhkailuihin, joista ensimmäistä, odotellaan  metsäkonealalla 11,01.2016. Kysymyksessä olisi siis varsinaisen lakkoaallon esivaihe. Muistutus siitä voimasta ja vallasta, jota ei tässä tilanteessa kannata käyttää. Mutta taistelumuskelit ovat molemmilla puolilla olleet tarpeeksi jo näy...