Siirry pääsisältöön

Nykydevalvaatio

Liittyessään EU:iin Suomi menetti oikeutensa ulkoiseen devalvaatioon. Siihen aikaan maamme talous porskutti tavalla, ettei sen kehitykseen lainkaan kuulunut valuutan arvon vaihtelu. Nyt tänään nopea velaksi eläminen on herättänyt myös SAK:n. Lyly tietää varsin hyvin tilanteen, mutta jäytävä pelko demareiden tappiosta eduskuntavaaleissa pakottaa julkipuheissa käyttämään, todellisuuden sijasta, kiertoilmaisua. Koko vasemmisto, vihreät toki siihen lisättynä, vaalien alla painottaa mielestäni todellisuuden sijasta toiveita.

Puhutaan painokkaasti kotimaisen kulutuksen ylläpidosta. Se on varmasti tärkeää, mutta sen vero- ja työpaikkavaikutus on hidas. Rahaelvytys on ollut tehotonta. Kaupan myyjien palkat tai varaston alv-vaikutus kyllä lisäävät verotuloja, mutta hitaasti. Velkataakka nousee nopeammin ja samalla Suomen uskottavuus kuoppansa kattamiseen horjuu. Kannattaa tarkastella verovaikutusta ja velalla elämistä rinnakkain ja tehdä painotus sen mukaan. Pelottavat myös 2014 aikana miljardit jo elvytykseen käytetyt eurot eikä tasapainoa ole läheskään saavutettu..

Tuleva hallitus on pakon edessä riippumatta siitä, ovatko demarit hallituksessa tai ei. Finnairin lentoemännät ja stuertit toteuttivat jo omaa sisäistä devalvaatiota. Nanso teki samoin myöhemmin. Molemmat suostuivat vapaaehtoisesti palkkansa alentamiseen työaikaa pidentämällä. Finnairin lentäjät soputuivat palkkansa kehitykseen niin sekavalla työehtosopimuksella, että senkin lopputulos on lopulta sama, osallistuminen sisäiseen deavalvaatioon.

Useissa muissakin yrityksissä keskustellaan sisäisestä devalvaatiosta, vaikka eri vivahtein. Työntekijät tajuavat nykyisen tilanteen, että koko yrityksen kohtalo on heidän käsissään. Tuhoutuuko velkoihinsa ja ylihinnoitteluun koko yritys ja katoavatko samalla kaikki työpaikat. Vaatimuksena kuitenkin on, että yrityksen omistus on talkoissa mukana. Porsaanreikiä ei enää kaivella, eikä muualla työttömiksi jääneitä rekrytoida palkkojaan soveltaneeseen taloon.

Pakko on pakko, sen SAK:kin reilusti myöntää, mutta Keskustapuolue Paavo Väyrysineen loikoo vielä gallup-huumassaan. Kohta senkin aika on sitten julkisesti havahtua ja toimia todellisuudessa. Valuutan omaehtoinen korjausliike eli sisäinen devalvaatio tulee yleistymään. Erikoisesti Kaakkois-Suomi tulee kokemaan muuta maata riipaisevamman sopeutuksen. Kohtalon kouraisut kun täällä ovat olleet kovimmat. Voi olla, että valtio panee Kaakon kerralla kuntoon.

Niin ONNELLISTA UUTTA VUOTTA kuin mahdollista!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sota

Järkyttävän pitkä ja monivaiheinen oli JR 1:n taistelutaival Kannaksella 1941, kunnes rykmentti aikanaan Lempaalassa ja Valkeasaaressa saavutti hiekkaiset asemansa. Sain loistavasti palvelevan Karhulan kirjaston kautta käsiini teoksen, joka vavahdutti. Olin itse saanut reserviupseerin kovan koulutuksen ja kurssin (68) aikana kuunnellut Ev. T.V.  Viljasen, läpimurron aikaan  JR 1:n komentajan, esitelmän taistelun raivokkaimmista, räjähtävimmistä ja murhaavimmista kohdista.

Asemasota vuosina 1942-43 yllätti kaikki. Alkoi kansan jatkuva nälkä, armeijalla ja suurimmalla osalla siviilissä.  Se ei kuulunut alupitäen sodan suunnitelmiin. Taistelut rintamilla kyllä rauhoittuivat, mutta armeijan olosuhteet eivät. Kuravesi, täit, luteet ja rotat vierailivat vuosikausia korsuissa nukkuvien luona, jopa ruoassakin. Pimeänhämärää joka paikassa. Kynttilöitä ei ollut koko aikana riittävästi. Ei tuikkinut joukottain öljylamppuja korsuissa. Radioita oli jos oli. Kansanhuollolle tehtiin halkoja, kerätti…

Polku

Uusi kaupunginjohtaja on nyt valittu. Kaikki haluavat onnitella, me mukana. Nyt pian on valittava se polku, jota koko kaupunkia aiotaan kuljettaa. Ikivanhana numeromiehenä teen ehdotuksen: Kaikki uusiksi! Olemme turhan kauan kiemurrelleet kivuliaassa rahapulassa.  On etsitty vain velansaannin mahdollisuuksia. Vaaleanpunaista tapaa on käytetty, jotta saataisiin edes näennäisesti onnistumisia.  Uusi avaus näyttäisi todellista rohkeutta. Oikeitten neuvonantajien vuoro on nyt - valtiokonttorin mustatakkisten - eikä  minkäänlaista kippurointia.

Taistelun väistäminen ei merkitse heikkoutta. Jos voimat on tuhlattu loppuun ja jatkuvasti tehdään vääriä päätöksiä, on syytä etsiä uusi polku. Kaikki tilastot, joita nyt kannattaa uskoa, julkaisevat vain tietoja huonoista tuloksista. Ne eivät osoita, että kaikki päättäjät olisivat heikkoja. Eivät  vain kyenneet vastustamaan poliittisesti reheviä lupauksia.  Terveille raiteille vievää polkua, ei siitä syystä ole löydetty. Kuunneltiin liian kauan vää…

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta. Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan.

Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä ho…