Siirry pääsisältöön

Puhe

Tasavallan presidentin puhetta on moni analysoinut  ja päätynyt moneen tulkintaan. Tulevat eduskuntavaalit ovat ainakin selvästi vaikuttaneet kannanottoihin. Tästä  syystä aiheet ovat myös valikoituneet poliittisen mielenkiinnon mukaan. Kuka on keskittynyt talouteen, toinen taas ihmisten välisiin suhteisiin, joku on etsinyt elämisen viisautta. Pienen ihmisen turva tuli puheessa tunteikkaasti esiin. Pelko kansanedustajien horjahtelusta kävi ilmi kohdassa uudelleen valinnasta.

Mielenkiintoni kohdistui voittopuolisesti maanpuolustukseen. Avasiko tasavallan presidentti tältä kohden tulevaisuutta. Kyllä avasi, esimerkiksi sanomalla, että kuulumme yksiehtoisesti ja lopullisesti länteen. Jämerän miehen jämerää puhetta. Maanpuolustus on jo nytkin uskottava ja sen länteen nojautuminen selkeä. Yksityiskohdat jäivät luonnollisista syistä selvittämättä, jotain hän käsittääkseni kuitenkin raotti.

Otin itse vapauden arvailla, mitä hän tarkoitti monilla askelilla päästä yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Tarkoittiko hän, että Wallenbergit täytyisi silloin saada taustavoimaksi valtiosopimukseen, ennen kuin päästään yhteiseen varustelun. Yhteinen puolustus tarvitsisi ja saisi mukaan myöskin Ruotsin muun tärkeän aseteollisuuden. Tämä muuttaisi melkoisesti talvisota-asetelmaa. Sen jälkeen aikansa huipputekniikalla varustettu Saab Jas Gripen tulisi varmasti olemaan yhteinen ja keskeinen ilmapuolustuksemme voima.

Maavoimat pohjoisinta Lappia ja laivastoa lukuunottamatta tulisivat ymmärrettävästi Suomen vastuulle. Joukot taistelutoiminnan kärkenä varustettaisiin - jokaiselta kohdin - vuorokauden ympäri toimivalla taistelutekniikalla. Tasavallan presidentin puheesta poiketen ja omin ajatuksin: Suomi siis ottaisi aikamoisen vastuun alueellisesta yhteistoiminnasta, edellyttäen kuitenkin, että modernisointiin käytetäviä pääomia ei puristettaisi yksinomaan Suomen taloudesta.

Yhteinen asevoima olisi oletetulle hyökkääjälle pohdinnan paikka. Kannattaako laisinkaan lähteä taisteluun? Sun Tsun kysymys: mitä kyseenalaisella voitollakaan, suurten menetysten jälkeen, voisi tehdä? Sotatila herättäisi maailman laittamaan uudet pakotteet hyökkääjää vastaan. Taloudellinen yhteistoiminta sensijaan voisi olla riskittömin ja siis hyödyllisin. Tässä suhteessa, ja muutenkin, tasavallan presidentin puhe oli selkokieltä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana...

Nautiskellen

Venäjän suuret kaupungit ehtivät nauttia jo pitkähkön aikaa korkean öljyn hinnan luomasta elintasosta. Täälläkin alkuhankaluuksien jälkeen venäläiset matkailijat nähtiin jonkinlaisina onnen haltijoina. Tulevaisuutta kohensivat kylpyläinvestoinnit. Viereen rakentuivat hotellit ja avarat, kielitaitoa tarjoavat myymälät ja moninaiset muut palvelut. Venäläisten naapuruus nähtiin jo kansallisena rikkautena. Hallinto siinä tunnelmassa pääsi kehittymään pullukaksi. Niin vahva oli usko tulevaisuuteen, että suomalaistenkin suuryritysten tekemät suurmokat voitiin antaa anteeksi. Ei edes tarkkaan tiedetty, miten suuria pääoma-arvojen menetyksiä ikään kuin unohdettiin . Kieltäydyttiin lisäksi uskomasta, että joukko paperikoneita joudutaan tuotteen menekin puuttuessa ajamaan alas. Kuka arvasi matkapuhelitekniikan hakevan aivan uusia kehityssuuntia? Kaikesta kuitenkin selvittiin kunhan otettiin vain ronskisti velkaa. Kun nyt seisomme kuntavaaliemme edessä ja olemme käytöksessämme ottaneet kunnon...

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K...