Siirry pääsisältöön

Puhe

Tasavallan presidentin puhetta on moni analysoinut  ja päätynyt moneen tulkintaan. Tulevat eduskuntavaalit ovat ainakin selvästi vaikuttaneet kannanottoihin. Tästä  syystä aiheet ovat myös valikoituneet poliittisen mielenkiinnon mukaan. Kuka on keskittynyt talouteen, toinen taas ihmisten välisiin suhteisiin, joku on etsinyt elämisen viisautta. Pienen ihmisen turva tuli puheessa tunteikkaasti esiin. Pelko kansanedustajien horjahtelusta kävi ilmi kohdassa uudelleen valinnasta.

Mielenkiintoni kohdistui voittopuolisesti maanpuolustukseen. Avasiko tasavallan presidentti tältä kohden tulevaisuutta. Kyllä avasi, esimerkiksi sanomalla, että kuulumme yksiehtoisesti ja lopullisesti länteen. Jämerän miehen jämerää puhetta. Maanpuolustus on jo nytkin uskottava ja sen länteen nojautuminen selkeä. Yksityiskohdat jäivät luonnollisista syistä selvittämättä, jotain hän käsittääkseni kuitenkin raotti.

Otin itse vapauden arvailla, mitä hän tarkoitti monilla askelilla päästä yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Tarkoittiko hän, että Wallenbergit täytyisi silloin saada taustavoimaksi valtiosopimukseen, ennen kuin päästään yhteiseen varustelun. Yhteinen puolustus tarvitsisi ja saisi mukaan myöskin Ruotsin muun tärkeän aseteollisuuden. Tämä muuttaisi melkoisesti talvisota-asetelmaa. Sen jälkeen aikansa huipputekniikalla varustettu Saab Jas Gripen tulisi varmasti olemaan yhteinen ja keskeinen ilmapuolustuksemme voima.

Maavoimat pohjoisinta Lappia ja laivastoa lukuunottamatta tulisivat ymmärrettävästi Suomen vastuulle. Joukot taistelutoiminnan kärkenä varustettaisiin - jokaiselta kohdin - vuorokauden ympäri toimivalla taistelutekniikalla. Tasavallan presidentin puheesta poiketen ja omin ajatuksin: Suomi siis ottaisi aikamoisen vastuun alueellisesta yhteistoiminnasta, edellyttäen kuitenkin, että modernisointiin käytetäviä pääomia ei puristettaisi yksinomaan Suomen taloudesta.

Yhteinen asevoima olisi oletetulle hyökkääjälle pohdinnan paikka. Kannattaako laisinkaan lähteä taisteluun? Sun Tsun kysymys: mitä kyseenalaisella voitollakaan, suurten menetysten jälkeen, voisi tehdä? Sotatila herättäisi maailman laittamaan uudet pakotteet hyökkääjää vastaan. Taloudellinen yhteistoiminta sensijaan voisi olla riskittömin ja siis hyödyllisin. Tässä suhteessa, ja muutenkin, tasavallan presidentin puhe oli selkokieltä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Projekti

Kaupungilla kiertelee mehevä huhu. Se pakotti taas istumaan koneen ääreen. Sanotaan että Lindelöf jättäisi kaupunginjohtajan tehtävät, mutta siirtyisi johtamaan koko Old Port -projektia! Huhu vaikuttaa siinä määrin uskottavalta, että lankesin ajattelemaan asiaa peräti demokratian kannalta. Enemmistö lienee nyt saanut kaiken, mitä nykyinen kaupunginjohtaja pystyy antamaan. Pikaisesti eläkkeelle potkaisevia löytyy kaikista merkittävistä puolueista.

Enemmistö eläkkeelle toivottavista ainakin vannoo demokratian nimeen. Mitä seuraisi, jos kansanvaltaa karkeasti rikottaisiin? Mikä puolue rohkenisi demokratiaa rikkomaan? Valtuustoa on käännytetty ennenkin. Asetetaan ensiksi pienehkö summa kuin poliittiseksi syötiksi. Kun se suunnitteluun tai muuhun on käytetty, jatkoa seuraa: jos tämä raha on jo mennyt, vain hullu jättää koko projektin toteuttamatta. Yksinkertaisella tavalla synnytetään puolueissa hajaannusta ja riitaa.

Huhu on huhu, niin kauan kuin sen todelliset yksityiskohdat tulevat jul…

Valinta

Kaupunginjohtajan vaali on kaikille kansalaisille tärkeä. Viimeksi nimitys muutamasta tehokkaimmasta, osui nykyiseen, virkapäiviään pian lopettelevaan. Valintaryhmä neuvotteli kauan, mutta yksi monesta ehdosta kävi kaikkein kirkkaimmaksi: valitun piti olla sosiaalidemokraatti. Miten maailman myllerryksessä näillä eväillä sitten on pärjätty, sitä parhaillaan pohditaan eri puolueiden toimistoissa. Lähestyvät vaalit kun uhkaavat ja äänestäjiä aletaan taas pelätä. Tällä kerralla puolueuskollisuus ja -jäsenyys eivät ratkaisse.

Olemme sitä mitä olemme. Nyt katseemme on suunnattava tulevaisuuteen ja taaskin me tiputtelemme erilaisia punnuksia hakijoiden vaakakuppeihin. Me tiedämme koko maakuntamme tilan, mutta vain siltä alustalta meidän on pakko ponnistaa. Kouvola on jo valinnut omansa johtajaratkaisun, meillä parhaillaan pohditaan. Hakijoita ja halukkaita kyllä riittää. Tehköön valinnan ryhmä tai valtuusto, tärkeimmän alustan  koolla - silloin koko maakunta mukana. Sillä on oma merkityksen…

Naiskaupunginjohtaja..?

Yli kolmestasadasta vain 65 kuntaa johtaa nainen, mutta suurten  kaupunkien johtajissa nainen on edelleen harvinaisuus. Vain kahdeksan prosenttia valitaan, eniten pienten kuntien johtoon. Tutkimuksen mukaan jää liian usein, hyvin perusteltu hakemus lähettämättä, koska naiset  ovat kyvyistään epävarmoja. Joskus hakijaluetteloita simäillessä harmittaa, ettei molempia hyvin koulutettuja sukupuolia ole mukana. Miksi kaikki kykenevät ja koulutetut eivät hakeneet?

Laaja-alaisesti pitäisi saada hakemuksia, jotta todella voitaisiin tehdä vertailuja parhaista hakijoista. Kaupunginjohtajan työ on kovaa ja vaatii itseluottamusta. Se toki tiedetään. Naisista niitä ominaisuksia kyllä löytyy.  Sen osoittavat mm. monet tieteelliset tutkimukset, joita yhteiskunnan johtamisesta, yhä tiheämmin julkaistaan. Koulutusta hakutilanteessa on korostettava. Naisia vähemmän koulutetut miehet tulevat silloin myös nykyistä tarkemmin puntariin?

Korkeakoulutus ja yhteiskunnan suurten yksiköiden johtaminen kuitenkin…