Siirry pääsisältöön

Ostajat?

Isännättömiä varoja voidaan käsitellä eri tavoin. Talousarviot sitovat käyttäjiään, mutta tietty määrä   hankkeita jää pelkästään johtohenkilöiden päätösvallan varaan. Jos nämä, pääasiassa konsulttikulut, alkavat nousta mittasuhteissaan epänormaaleiksi, on syytä sisäisen tarkastuksen pysähtyä harkitsemaan, ovatko neuvot vastanneet saatua hyötyä vai kenties, olisiko omasta henkilöstöstä löytynyt kykyjä samaan toimintaan.

Loviisan kaupungin paikallislehden Östra Nylandin 15.3.2013 mukaan, yhteisten varojen käyttö siellä on ollut hälyttävän altista. Loviisan valtuusto on kaikki kassasta maksetut menot aikanaan kyllä hyväksynyt kun meillä Kotkassa on meneillään samantyyppinen varojen jakelu, tilanne hermostuttaa. Muutama kysymysmerkki naapurikaupungin taloushistoriassa on silti paikallaan. Menot kun pääosin molemmissa kaupungeissa perustuvat mielikuviin ja sen kautta melkoisiin odotuksiin.

Loviisa on vuosittain käyttänyt runsaasti erilaisten konsulttien palveluja. Lehden mukaan pieni naapurikaupunki on vuonna 2012 erilaisten projektien kuvaukseen käyttänyt noin 400.000 euron rahoitusta. Se on paljon kaupungin asukaslukuun verrattuna. Runsaimmillaan konsulttien käyttö on ollut vuoden 1990 lopulta 2001 saakka, jolloin kaupunginjohtaja valittiin Kotkan korkeimpaan virkaan. Toki erilaiset konsulttikulut hyväksyttiin siitä pitäen Kotkan omina menoina.

Loviisan taloushistoria on värikäs. Kaupungin Tullisillalle kehitteltiin Lilla Oxfordin yliopistokampusta, Loviisanlahden pohjukkaan kansainvälistä Energy Centeriä, sementtitehdasta, ydinvoimalaa, kaapelitehdasta. Meri-Bellaa ja muita huikeita investointeja suunniteltiin.  Niihin kaupungin ei tarvinnut muka konsulttien laskujen lisäksi maksaa mitään. Ulkoinen pääoma hoitaisi kaiken. Niin varmoja olivat konsulttien näkymät. Kaikki mainitut hankkeet syystä tai toisesta kariutuivat.

Kotkassa konsulttien laskut ovat valtaosin olleet salaisia. Tämä ei ole merkinnyt, että ehdotetut projektit olisivat olleet pieniä. Päinvastoin. Media, kulttuurin johto ja poliisi vakuuttavat tänäänkin valheellisesti, että Meripäivät on valtakunnan suurin kesätapahtuma. Meripäivien ei tarvitse olla talousrytmissä Haminan Tattoon kanssa. Kotkan Keskustori on "elävä kaupunkikeskusta". Vellamon kävijätavoitteet on asetettu niin, että ne varmasti saavutetaan. Ruotsalaisiin kävijöiden tavoitteisiin verrattuina sen tulisi olla noin 30-40 kertainen!

Nyt Kotkassa on esitetty rakennettavaksi Kantasatamasta alue, joka alkuun sisältää myytävien tavaroiden alkuvaraston, joukon miljoonia outlet-jättimyymälän kiinteistöön, joka saa tuekseen hotelli-kylpylän, turisti-sataman, elokuvakeskuksen, pelikasinon ja monenlaiset muut välkkyvät valot.  Rahoitusta on suunnitellut Oxfordin (yliopiston?) nimissä työskentelevä ryhmä, ehkä sama, joka Loviisassa aikanaan teki suuria suunnitelmia.

Tällä konsortiolla esikuntineen on kuulemma voimat polkaista käyntiin kaupungin osuus: rakentaa teknilliset valmiudet koko komeudelle: vesi, viemärit, sähkö, parkkiasfaltti, tuloväylä ja monta muuta - kunhan kaupunkilaiset ensin maksavat ne kustannukset. Kotkalaiset eivät unohda sitä "elävään keskustaan" käytettyä jo yli 100 miljoonaa, joka merkittäviltä osin jo on mennyt konsulttien suunnitelmiin. Uutta, suurta velkamenoa on siis odotettavissa. Se vaihtoehto jää puuttumaan, että jäätäisiin katsomaan, ovatko toiset vakavissaan. Taas konsultit piirtävät Kantasatamaa.  Kyllä hermostuttaa, kun Carean ratkaisukin antaa odottaa.
























Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean