Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa. Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa.
Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin hallituksen ehdoilla - se velkakello kalkattaa vielä karmeammin.
Kun lähes koko kansakunta on velkaantumisestaan tietoinen, keneltä sitten rahaa otetaan pois? Sen selvittäminen onkin hankala juttu. Kuka luopuisi ja kuka ojentaisi. Suurituloisia on jo monessa yhteydessä rokotettu. Totuus ja laskelmat reilusti vain julki. Ei sieltä haasiallista enää heinää synny. Suurinta pientuloisten joukkoa on käsitelty niin hellin käsin kuin kiperä tilanne sallii. Sitäpaitsi, jos käänne parempaan, vastoin odotuksia, nopeasti syntyisi olisi maailman helpoin asia seteleillä asia hoitaa..
Keneltä sitten aikaisemmin annettu pois otetaan? Vai voidaanko velkaa vielä lisätä? Mitään ehdotusta ja neuvoa tähän tuskin ensi perjantaina kuullaan. Vaahtopäin ja vakavin ilmein toistellaan vain jo kuluneita puoluetoimiston iskulauseita ja Ihalaista tönitään eturiviin. Olisiko lopullinen apu sittenkin korkojen nousussa ja sotessa, kaikkine kuntaliitoksineen. Olisiko se lopullinen ja ainoa asioiden selventäjä, joka kaikki rauhottaisi ja johon elämään kaikkien olisi pakko tyytyä?
Liitteenä sitten vielä paikallinen kysymys. Ottaisiko koko valtakunta Kaakkois-Suomen kaikkine velkoineen syliinsä? Ja sen minkä Kantasatama kokonaisuudessaan toimiakseen vaatisi. Kyllä ay-väki lopulta katkerasti huomaa, ettei keisarilllá ollutkaan vaatteita eikä omaa talouden pelastavaa suunnitelmaa ollut olemassakaan. Kaikki tähänastinen on vain maksettava. Se siitä tietyn puolueen kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin hallituksen ehdoilla - se velkakello kalkattaa vielä karmeammin.
Kun lähes koko kansakunta on velkaantumisestaan tietoinen, keneltä sitten rahaa otetaan pois? Sen selvittäminen onkin hankala juttu. Kuka luopuisi ja kuka ojentaisi. Suurituloisia on jo monessa yhteydessä rokotettu. Totuus ja laskelmat reilusti vain julki. Ei sieltä haasiallista enää heinää synny. Suurinta pientuloisten joukkoa on käsitelty niin hellin käsin kuin kiperä tilanne sallii. Sitäpaitsi, jos käänne parempaan, vastoin odotuksia, nopeasti syntyisi olisi maailman helpoin asia seteleillä asia hoitaa..
Keneltä sitten aikaisemmin annettu pois otetaan? Vai voidaanko velkaa vielä lisätä? Mitään ehdotusta ja neuvoa tähän tuskin ensi perjantaina kuullaan. Vaahtopäin ja vakavin ilmein toistellaan vain jo kuluneita puoluetoimiston iskulauseita ja Ihalaista tönitään eturiviin. Olisiko lopullinen apu sittenkin korkojen nousussa ja sotessa, kaikkine kuntaliitoksineen. Olisiko se lopullinen ja ainoa asioiden selventäjä, joka kaikki rauhottaisi ja johon elämään kaikkien olisi pakko tyytyä?
Liitteenä sitten vielä paikallinen kysymys. Ottaisiko koko valtakunta Kaakkois-Suomen kaikkine velkoineen syliinsä? Ja sen minkä Kantasatama kokonaisuudessaan toimiakseen vaatisi. Kyllä ay-väki lopulta katkerasti huomaa, ettei keisarilllá ollutkaan vaatteita eikä omaa talouden pelastavaa suunnitelmaa ollut olemassakaan. Kaikki tähänastinen on vain maksettava. Se siitä tietyn puolueen kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Kommentit