Siirry pääsisältöön

Tulevaisuus

Kaikkein keskeisintä kaupunkisuunnittelussa on tasainen, mutta samalla päämäärätietoinen vauhdinjako. Tuskin mitenkään voidaan perustella, että kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa syöksytään milloin minkin idean perässä ja sitten taas joudutaan jarruttamaan. Tässä suhteessa hyvää kaupunkisuunnittelua voidaan verrata niin sanotusti "pehmeään" autonajoon.

Ihmisiä, tavaraa ja palveluita pitää saada oikeaan aikaan oikeaan paikkaan operatiivisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan. Jatkuvasti ja nopeasti muuttuvien liikennetarpeitten tutkiminen kuuluu eräänä lopputulokseen vaikuttavimpana tämänhetkisessä maailmassa. Varoja liikennetarpeitten uusiin ratkaisuihin täytyy aina olla. Onko meillä?

Kaupungin rahoittamalta kehitysyhtiöltä odotetaan nyt sellaista tutkimusta, joka antaa tarpeeksi suuren kuvan 2030-2050 virroista koko mullistuvan maakuntamme kaukaisessa tulevaisuudessa. Kehitysyhtiö ei siis saa jatkuvasti käyttää vain sivullisia konsultteja koko seutuun sopeutuvassa ongelmaratkaisuissa. Sen täytyy kyetä itse - tai sitten valtion avustuksella - osoittaa tulevaisuuden ratkaisuja, jotka pätevät kauas meidän jälkeiseen aikaankin.

Katseen on muun muassa kohdennuttava työmatkaliikenteeseen. Kuntaliitokset, joita meille tullaan suosittelemaan, tullevat erisuuntaislla liikennepaineilla osoittamaan, että väestö painottuu kehitykseen myötä yhtäjalkaa kaupan kanssa. Liikenne sopeutuu siihen joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Väestöä ei enää voida pelkin kaupungintalon määräyksin siirtää epätaloudellisten etäisyyksien päähän.

Yhteiskunnan tulevalle kehitykselle raamit tarpeeseen luo liikennetarve. Se, kehittyykö painopiste Kotkan saarelle vai Jumalniemen suuntaan on yhdentekevää. Painopiste syntyy väestön kasvun mukaan itsestään. Kaupungin alue on koko maailman kehityksessä mittakaavaltaan säälittävän pieni. Onko Oikeustalo väärässä paikassa tai poliisitalolla valtaliikenteeseen nähden oikea postiosoite, käy toteen sitten joskus. Kaupungintalo on liian vaatimaton paikka tehdä suunnitelmia maailman tasolla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat...

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str...

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta. Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön. Laki ei ni...