Kauhunkouraisu

Ihminen kokee erityyppisiä kauhutilanteita. Yksi saattaa ajatella, että oman yrityksen konkurssi voisi olla sellainen. Niin häpeällinen tapahtuma, että jatkona seuraa vaikka torikauhu. Toiselle kuolema näyttäytyy pelättävimpänä. Parantumaton sairaus saattaa ajatuksissa nostaa monelle eteen ylipääsemättömän seinän.  Löytyy siis hyvin erilaisia kauhuelämyksiä. Osa niistä toteutuu, osa kokee lievitetyn tai lievittyneen ratkaisun, osa kärsitään ja todetaan, että kauhunkin kanssa on mahdollista elää.

Osalle työttömyys on kauhun paikka. Hänen on mahdotonta käsittää, miten joku siitä huolimatta
johtaa omaan joukkoaan elintason korotus silmissään, kun tilastojen mukaan kaikille muille tarjotaan vain alaspäin johtavaa polkua. Jollekin kaikki vierasmaalaiset ovat vastemielisiä. Pakolaisuuden voi kyllä kokonaan kieltää, jos vain on tarpeeksi rohkea ja rajoittunut. Poliittiset puolueetkin ovat sitä yrittäneet, mutta onnistuminen siinä on vielä näkemättä.

Kunnalliselle johtajalle uran katkeaminen, juuri kun loistava tulevaisuus on toteutumassa. Se voi herättää aidon tunteen: kukaan ei ymmärrä. Hilseen poistoon on ennenkin käytetty giljotiinia. Juuri kun hän on pyytämässä omakseen tyttären kättä, onkin saanut kipeän potkun isän jalasta. Kansan moneksi jakautumiselle riittää ennustajia. Ajatuksen on pakko tämä livahduttaa kunnallispolitiikkaan. Kotkalla ei ole varaa tehdä epäonnistunutta kaupunginjohtajan valintaa.

Hallitustasolla opposition ja hallituksen välillä vallitsee kauhun tasapaino. Ammattiyhdistysliike eikä demarit puolueena, halua suurin surminkaan hallituksen nyt kaatuvan. Seuraavia eduskuntavaaleja varten on vielä edullisempaa huudella kaikenlaista puun takaa, kuin ottaa ongelmat omaan syliinsä. Tällä asetelmalla saa kannatusluvut ainakin joksikin aikaa näyttämään ansaituilta. Vihreät ja Vasenmistoliitto kokenevat galluptuloksissaan, että pehmeästä on jatkossa vaikea ponnistaa.